Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Suomen maatalous

Suomen maatalous, § 43

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 43

[Olen pyrkinyt osoittamaan] Kuninkaalliselle Suomen Talousseuralle ne perusasiat, jotka kahlitsevat meidän Suomemme taloutta ja sitovat rakkaiden maanmiestemme heidän omaa laillista hyötyään tavoittelevat kädet täydellisesti, ja samalla osoittaa oikeat, jopa ainoat oikeat keinot noiden haittojen poistamiseen. Useimmat tähän kysymykseen vastaavat henkilöt esittänevät aivan muita syitä [ja] siis täysin toisia parannuskeinoja ja mahdollisesti vielä useampia rajoituksia ja talouteen kohdistuvia lakeja ja säädöksiä sekä uusien tarkastusvirkamiesten pestaamista niiden noudattamista valvomaan, mutta tulevaisuus vielä osoittaa, että ne kietovat suomalaisen rahvaamme uusiin köysiin ja kahlitsevat vapautta yhä pahemmin ja vähentävät niiden määrää, jotka joutuvat kantamaan harteillaan valtakunnan moninaisten tarpeiden taakkaa.1

Quid dicere liceat nescimus adhuc, sed aequa licere credimus.2

 

Suom. Heikki Eskelinen


  1. Käsikirjoituksen viimeiselle sivulle oli lisätty: ”Uusia maaseudun taloudellisia seuroja, joiden valistuneimmatkaan jäsenet eivät tunne muita valtakunnan hyvinvointiin johtavia teitä kuin vanhan orjuuden periaatteen noudattamisen”. Käsikirjoituksen sangen huonon kunnon takia Schauman (Schauman 1908, s. 608, viite 1) katsoi, ettei voida selvittää, mihin tämä lisäys liittyy, mutta oletettavasti se on aiottu lisätä sanojen ”uusien tarkastusvirkamiesten pestaamista niiden noudattamista valvomaan” jälkeen.
  2. Quid liceat nescimus... licere credimus.: Lainaus on mukaelma Ovidiuksen Metamorfoosien kohdasta IX:554f: Quid liceat, nescimus adhuc et cuncta licere credimus (”Emme ole vielä saaneet selville, mikä on sallittua ja uskomme, että kaikki on sallittua”). Chydenius on korvannut kohdan et cuncta sanoilla sed aequa, jolloin virke voidaan kääntää: ”Emme vielä tiedä, mikä on sallittua, mutta luulemme, että oikeudenmukaisuus on sallittua”.

Alkuperäisdokumentit

Jaksot

Alkukieli

§ 43.

För Kongl. Finska Hushåll[s] Sälskapet har [jag sökt at upwisa] de orsaker som fängsla wår Finska Hus[hållning och bin]da aldeles händerna på wåra älska[de Lands]mäns låfliga egen nytta, och t[illi]ka sökt a[t] up[wisa] de rätta, ja de enda sanskyll[iga] medlen til de[ssa] bristers afhielpande. Helt andra orsaker torde [up]gifwas af de flästa, som swara på denna frågan, [och så]ledes äfwen helt andra botemedel, och til äfwentyrs än flera inskränkningar och hushålls lagar och författningar, och nya upsyningsmän öfwer deras efter[lefwande,] men en framtid skall wisa, at de inwefwa w[år Fin]ska allmoge i nya band, och än mera fängsla [frihe]ten, och minska deras antal som nödgas bära tyng[den] af Rikets mångfalliga behofwer på sina skuldror.3

Qvid dicere liceat nescimus adhuc, sed æqva licere credimus.4


  1. I marginalen på manuskriptets sista sida är tillfogat ”Nya oeconomiska samqwäm i Landsorterna, hwilckas uplystaste ledamöter ei känna annan wäg til Rikets wälstånd än den gamla träldoms principen,”. På grund av manuskriptets söndersmulade tillstånd ansåg Schauman (Schauman 1908, s. 608, not 1) att det inte kunde avgöras var detta tillägg skulle placeras in, men att det antagligen var avsett att skjutas in efter orden ”och nya upsyningsmän öfwer deras efter[lefwande,]”.
  2. Qvid dicere ... licere credimus.: Lat. ”Vi har inte ännu fått reda på vad som är tillåtet men tror att rättvisan är tillåten.”, ett modifierat citat ur Ovidius Metamorfoser IX:554f., ”Quid liceat, nescimus adhuc et cuncta licere credimus”. Chydenius använder ett nästan identiskt motto i Utflyttning.

Suomi

§ 43

[Olen pyrkinyt osoittamaan] Kuninkaalliselle Suomen Talousseuralle ne perusasiat, jotka kahlitsevat meidän Suomemme taloutta ja sitovat rakkaiden maanmiestemme heidän omaa laillista hyötyään tavoittelevat kädet täydellisesti, ja samalla osoittaa oikeat, jopa ainoat oikeat keinot noiden haittojen poistamiseen. Useimmat tähän kysymykseen vastaavat henkilöt esittänevät aivan muita syitä [ja] siis täysin toisia parannuskeinoja ja mahdollisesti vielä useampia rajoituksia ja talouteen kohdistuvia lakeja ja säädöksiä sekä uusien tarkastusvirkamiesten pestaamista niiden noudattamista valvomaan, mutta tulevaisuus vielä osoittaa, että ne kietovat suomalaisen rahvaamme uusiin köysiin ja kahlitsevat vapautta yhä pahemmin ja vähentävät niiden määrää, jotka joutuvat kantamaan harteillaan valtakunnan moninaisten tarpeiden taakkaa.5

Quid dicere liceat nescimus adhuc, sed aequa licere credimus.6

 

Suom. Heikki Eskelinen


  1. Käsikirjoituksen viimeiselle sivulle oli lisätty: ”Uusia maaseudun taloudellisia seuroja, joiden valistuneimmatkaan jäsenet eivät tunne muita valtakunnan hyvinvointiin johtavia teitä kuin vanhan orjuuden periaatteen noudattamisen”. Käsikirjoituksen sangen huonon kunnon takia Schauman (Schauman 1908, s. 608, viite 1) katsoi, ettei voida selvittää, mihin tämä lisäys liittyy, mutta oletettavasti se on aiottu lisätä sanojen ”uusien tarkastusvirkamiesten pestaamista niiden noudattamista valvomaan” jälkeen.
  2. Quid liceat nescimus... licere credimus.: Lainaus on mukaelma Ovidiuksen Metamorfoosien kohdasta IX:554f: Quid liceat, nescimus adhuc et cuncta licere credimus (”Emme ole vielä saaneet selville, mikä on sallittua ja uskomme, että kaikki on sallittua”). Chydenius on korvannut kohdan et cuncta sanoilla sed aequa, jolloin virke voidaan kääntää: ”Emme vielä tiedä, mikä on sallittua, mutta luulemme, että oikeudenmukaisuus on sallittua”.

Englanti

Unfortunately this content isn't available in English

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: