Edellinen jakso: Suomen maatalous, § 18
Seuraava jakso: Suomen maatalous, § 20
§ 19
Kaikesta tästä riippumatta jokainen tarvitsee jonkin tarkoituksen, jonka täyttämiseen hän haluaa käyttää elämänsä, ja tämä tarkoitus on hänen oman tilansa jonkinlainen parantaminen. Työmuurahainen kerää kesällä neulasia majansa kattamiseen, varpunen rakentaa itselleen pesänsä jatkaakseen sukuaan. Ihmisten odotukset ulottuvat väistämättä pitemmälle. Rakkauden hurma johtaa usein myöhäiseen katumukseen, kun he eivät näe lapsilleen avautuvan mitään mahdollisuuksia. Epätoivo lamaannuttaa ja masentaa heidät, eikä heistä saada tehokkaita työntekijöitä koppivankeudella eikä kurituksella.
Kartanonomistajat suhtautunevat kaikkeen tuollaiseen halveksivasti ja väittävät, että heidän alustalaistensa pitää vain totella, ja ellei näin tapahdu hyvällä, se on saatava aikaan voimakeinoilla, mutta miten tämä vaikuttaa meidän Suomemme talouden yleistilaan? Englantilaisten ja hollantilaisten Bataviassa1 hallitsemien alueiden historia on murheellista luettavaa. Miten runsaslukuisia siellä asuvat pakanat ennen olivatkaan ja millaisia uskomattomia tavaramääriä sieltä kyettiinkään laivaamaan muihin maihin! Jo pitkään jatkuneen tyrannivallan alaisuudessa maa on kuitenkin suureksi osaksi autioitettu ja sen väkiluku on supistunut kahteen kolmasosaan entisestä. Kyyneliä vuodattamatta ei voi kohdistaa katsettaan Espanjan meksikolaisiin alueisiin, missä mitä ihanin maa on suureksi osaksi tuhottu avoimella väkivallalla ja aristokraattivallan säädöksillä. Ihmisyys itkee verikyyneleitä, kun nähdään pakanoiden väkimäärän ja rikkauksien kasvavan heidän omien hallitsijoidensa alaisuudessa, mutta tuhoutuvan Jeesuksen kallisarvoisen opin nimessä toimivan vallan hallitessa. Lukemattomat eurooppalaiset esimerkkitapaukset osoittavat vakuuttavasti samaa.
Mutta miksi Kuninkaallinen Suomen Talousseura esittää tällaisen kysymyksen maanmiestensä vastattavaksi? Samanlaiset teot johtavat aina samanlaisiin seurauksiin. Jos avataan haavoja, jotka tuskin kuitenkaan ovat parannettavissa, eikö siten lisätä tuskia, jotka olisivat muussa tapauksessa jääneet vähäisemmiksi? Suomen viljavimmissa maakunnissa havaitaan suurten maatilojen ja kartanoiden vähitellen586 pakottavan vapaat työntekijät alaisuuteensa, jotka useimmiten vapisevat uhkaavan ylivoiman edessä, ja tämä estää heitä ryhtymästä mihinkään erityisen uskaliaisiin hankkeisiin maitaan viljellessään. Tästä syystä suurin osa suomalaisesta maaperästämme on vielä autiota maata.
§ 19.
Utom alt detta så måste doch [h]varocken hafva något slags ändamål hvarföre han vil nytja lifvet, nemligen at på något sätt förbätra sitt tilstånd. Arbetsmyran samlar barr om sommaren at betäcka sin hydda: Sparfven bygger sig sitt bo at fortplanta sitt slächte: utsikten för menniskor måste sträcka sig längre. Kärlekens yra medförer ofta en sen ånger då de nödgas sakna alla utsichter för sina barns framtid: förtviflan gör dem nedslagna och modfälta, och hvarcken tukthus eller stryk kan göra dem värksamma.
Herregårdars innehafvare anse väl alt sådant med föracht, och påstå at deras underhafvande blott skola lyda, och om det ei sker med godo så måste det ske med våld, men hurudan blir värckan deraf uti vår Finska hushållning i gemen? Det är ömkeligit at läsa uti Historien om de Ängelska och Hålländska besittningarna uti Batavien;2 huru talrika de där boende hedningar voro tilförene och den otroliga mängd af varor som derifrån kunde utskeppas, men under det tyranniska herravälde hvarunder de nu stått en lång tid bortåt, är landet til större delen ödelagt, och antalet af inbyggare har minskats til två tredje delar. Man kan ei utan at fälla tårar betrachta Spanska besittningarna uti Mexico, där man får se det aldra härligaste land til stor del vara förstört genom uppenbart våld, och aristocratiska författningar. Menniskligheten blöder då man ser Hedningar under sina egna Förstar tilväxa i folkmängd och rikedomar men förstöras under ett herravälde, som bär namn af Jesu dyrbara lära. Otaliga exempel innom Europa öfvertyga oss om det samma.
Men hvarföre skulle Kongl. Finska Hushålls Sälskapet upkasta en sådan fråga bland sina medborgar[e]? Af samma [för]etaganden blifva altid fölgderna de samma. Mån icke de öpnade såren, som doch nä[ppe]ligen kunna läkas, föröka smärtan, som annors ei blifvit så märkbar? Uti de fruchtbaraste provincer i Finland ser man stora Landtgods och Herregårdar efter hand586 tränga fria arbetare undan sig, hvilcka oftast bäfva för öfvermachten som hotar dem, hvarigenom de afhållas från alla dristigare företag vid upodlingen af sin jord, och derföre är ännu största delen af vår finska jord ett öde land.
§ 19
Kaikesta tästä riippumatta jokainen tarvitsee jonkin tarkoituksen, jonka täyttämiseen hän haluaa käyttää elämänsä, ja tämä tarkoitus on hänen oman tilansa jonkinlainen parantaminen. Työmuurahainen kerää kesällä neulasia majansa kattamiseen, varpunen rakentaa itselleen pesänsä jatkaakseen sukuaan. Ihmisten odotukset ulottuvat väistämättä pitemmälle. Rakkauden hurma johtaa usein myöhäiseen katumukseen, kun he eivät näe lapsilleen avautuvan mitään mahdollisuuksia. Epätoivo lamaannuttaa ja masentaa heidät, eikä heistä saada tehokkaita työntekijöitä koppivankeudella eikä kurituksella.
Kartanonomistajat suhtautunevat kaikkeen tuollaiseen halveksivasti ja väittävät, että heidän alustalaistensa pitää vain totella, ja ellei näin tapahdu hyvällä, se on saatava aikaan voimakeinoilla, mutta miten tämä vaikuttaa meidän Suomemme talouden yleistilaan? Englantilaisten ja hollantilaisten Bataviassa3 hallitsemien alueiden historia on murheellista luettavaa. Miten runsaslukuisia siellä asuvat pakanat ennen olivatkaan ja millaisia uskomattomia tavaramääriä sieltä kyettiinkään laivaamaan muihin maihin! Jo pitkään jatkuneen tyrannivallan alaisuudessa maa on kuitenkin suureksi osaksi autioitettu ja sen väkiluku on supistunut kahteen kolmasosaan entisestä. Kyyneliä vuodattamatta ei voi kohdistaa katsettaan Espanjan meksikolaisiin alueisiin, missä mitä ihanin maa on suureksi osaksi tuhottu avoimella väkivallalla ja aristokraattivallan säädöksillä. Ihmisyys itkee verikyyneleitä, kun nähdään pakanoiden väkimäärän ja rikkauksien kasvavan heidän omien hallitsijoidensa alaisuudessa, mutta tuhoutuvan Jeesuksen kallisarvoisen opin nimessä toimivan vallan hallitessa. Lukemattomat eurooppalaiset esimerkkitapaukset osoittavat vakuuttavasti samaa.
Mutta miksi Kuninkaallinen Suomen Talousseura esittää tällaisen kysymyksen maanmiestensä vastattavaksi? Samanlaiset teot johtavat aina samanlaisiin seurauksiin. Jos avataan haavoja, jotka tuskin kuitenkaan ovat parannettavissa, eikö siten lisätä tuskia, jotka olisivat muussa tapauksessa jääneet vähäisemmiksi? Suomen viljavimmissa maakunnissa havaitaan suurten maatilojen ja kartanoiden vähitellen586 pakottavan vapaat työntekijät alaisuuteensa, jotka useimmiten vapisevat uhkaavan ylivoiman edessä, ja tämä estää heitä ryhtymästä mihinkään erityisen uskaliaisiin hankkeisiin maitaan viljellessään. Tästä syystä suurin osa suomalaisesta maaperästämme on vielä autiota maata.
Unfortunately this content isn't available in English
§ 19.
Utom alt detta så måste doch [h]varocken hafva något slags ändamål hvarföre han vil nytja lifvet, nemligen at på något sätt förbätra sitt tilstånd. Arbetsmyran samlar barr om sommaren at betäcka sin hydda: Sparfven bygger sig sitt bo at fortplanta sitt slächte: utsikten för menniskor måste sträcka sig längre. Kärlekens yra medförer ofta en sen ånger då de nödgas sakna alla utsichter för sina barns framtid: förtviflan gör dem nedslagna och modfälta, och hvarcken tukthus eller stryk kan göra dem värksamma.
Herregårdars innehafvare anse väl alt sådant med föracht, och påstå at deras underhafvande blott skola lyda, och om det ei sker med godo så måste det ske med våld, men hurudan blir värckan deraf uti vår Finska hushållning i gemen? Det är ömkeligit at läsa uti Historien om de Ängelska och Hålländska besittningarna uti Batavien;4 huru talrika de där boende hedningar voro tilförene och den otroliga mängd af varor som derifrån kunde utskeppas, men under det tyranniska herravälde hvarunder de nu stått en lång tid bortåt, är landet til större delen ödelagt, och antalet af inbyggare har minskats til två tredje delar. Man kan ei utan at fälla tårar betrachta Spanska besittningarna uti Mexico, där man får se det aldra härligaste land til stor del vara förstört genom uppenbart våld, och aristocratiska författningar. Menniskligheten blöder då man ser Hedningar under sina egna Förstar tilväxa i folkmängd och rikedomar men förstöras under ett herravälde, som bär namn af Jesu dyrbara lära. Otaliga exempel innom Europa öfvertyga oss om det samma.
Men hvarföre skulle Kongl. Finska Hushålls Sälskapet upkasta en sådan fråga bland sina medborgar[e]? Af samma [för]etaganden blifva altid fölgderna de samma. Mån icke de öpnade såren, som doch nä[ppe]ligen kunna läkas, föröka smärtan, som annors ei blifvit så märkbar? Uti de fruchtbaraste provincer i Finland ser man stora Landtgods och Herregårdar efter hand586 tränga fria arbetare undan sig, hvilcka oftast bäfva för öfvermachten som hotar dem, hvarigenom de afhållas från alla dristigare företag vid upodlingen af sin jord, och derföre är ännu största delen af vår finska jord ett öde land.
§ 19
Kaikesta tästä riippumatta jokainen tarvitsee jonkin tarkoituksen, jonka täyttämiseen hän haluaa käyttää elämänsä, ja tämä tarkoitus on hänen oman tilansa jonkinlainen parantaminen. Työmuurahainen kerää kesällä neulasia majansa kattamiseen, varpunen rakentaa itselleen pesänsä jatkaakseen sukuaan. Ihmisten odotukset ulottuvat väistämättä pitemmälle. Rakkauden hurma johtaa usein myöhäiseen katumukseen, kun he eivät näe lapsilleen avautuvan mitään mahdollisuuksia. Epätoivo lamaannuttaa ja masentaa heidät, eikä heistä saada tehokkaita työntekijöitä koppivankeudella eikä kurituksella.
Kartanonomistajat suhtautunevat kaikkeen tuollaiseen halveksivasti ja väittävät, että heidän alustalaistensa pitää vain totella, ja ellei näin tapahdu hyvällä, se on saatava aikaan voimakeinoilla, mutta miten tämä vaikuttaa meidän Suomemme talouden yleistilaan? Englantilaisten ja hollantilaisten Bataviassa5 hallitsemien alueiden historia on murheellista luettavaa. Miten runsaslukuisia siellä asuvat pakanat ennen olivatkaan ja millaisia uskomattomia tavaramääriä sieltä kyettiinkään laivaamaan muihin maihin! Jo pitkään jatkuneen tyrannivallan alaisuudessa maa on kuitenkin suureksi osaksi autioitettu ja sen väkiluku on supistunut kahteen kolmasosaan entisestä. Kyyneliä vuodattamatta ei voi kohdistaa katsettaan Espanjan meksikolaisiin alueisiin, missä mitä ihanin maa on suureksi osaksi tuhottu avoimella väkivallalla ja aristokraattivallan säädöksillä. Ihmisyys itkee verikyyneleitä, kun nähdään pakanoiden väkimäärän ja rikkauksien kasvavan heidän omien hallitsijoidensa alaisuudessa, mutta tuhoutuvan Jeesuksen kallisarvoisen opin nimessä toimivan vallan hallitessa. Lukemattomat eurooppalaiset esimerkkitapaukset osoittavat vakuuttavasti samaa.
Mutta miksi Kuninkaallinen Suomen Talousseura esittää tällaisen kysymyksen maanmiestensä vastattavaksi? Samanlaiset teot johtavat aina samanlaisiin seurauksiin. Jos avataan haavoja, jotka tuskin kuitenkaan ovat parannettavissa, eikö siten lisätä tuskia, jotka olisivat muussa tapauksessa jääneet vähäisemmiksi? Suomen viljavimmissa maakunnissa havaitaan suurten maatilojen ja kartanoiden vähitellen586 pakottavan vapaat työntekijät alaisuuteensa, jotka useimmiten vapisevat uhkaavan ylivoiman edessä, ja tämä estää heitä ryhtymästä mihinkään erityisen uskaliaisiin hankkeisiin maitaan viljellessään. Tästä syystä suurin osa suomalaisesta maaperästämme on vielä autiota maata.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Suomen maatalous, § 18
Seuraava jakso: Suomen maatalous, § 20
paikat: Aasia Batavia Espanja Hollanti Jakarta
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: