Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Suomen maatalous

Suomen maatalous, § 11

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 11

Kolmanneksi kuninkaallisen majesteetin palkollissääntökin1 toimii luotisuoraan väestönkasvua ja elinkeinojen toimeliasta harjoittamista vastaan. Tämän ymmärsi jo teräväjärkinen kuninkaamme Kustaa III, jota ei koskaan saatu taivutetuksi elvyttämään sitä uudelleen monista hätähuudoista ja monista sellaisista ehdotuksista huolimatta,2 joilla pyrittiin työläisten pakottamiseen vuosipalvelukseen. Hyvin tiedetään, että sitä ei monilla seuduilla enää noudateta etenkään palvelusväen palkan määräytymisen osalta, mutta vielä useammilla seuduilla sen kahleet yhä karkottanevat joukoittain uutterimpia työihmisiä pois isiemme mailta. Monet haluavat yhäkin pitää työtätekeviin joukkoihin kuuluvia vapaita ihmisiä karjalaumoina, joita on ankaralla kurituksella, lyönneillä ja iskuilla pakotettava työhön, vaikka itse työnteossa heiltä vaaditaan harkintaa ja arvostelukykyä tehtäviensä hoidossa. Toiset toki kuitenkin pystyvät vakaalla valvonnalla, sovinnollisuudella ja rakkaudella saamaan palvelusväkensä pitämään mitä tarkimmin ja uutterimmin huolta töistään.


  1. Voimassa oleva palkollissääntö oli vuodelta 1739. Chydenius otti vuosina 1778–1779 hyvin aktiivisesti kantaa palkollisten asemasta käytyyn keskusteluun. Ks. kommentti, jossa luetellaan Chydeniuksen kirjoitukset aiheesta.
  2. Tämän ymmärsi jo ... sellaisista ehdotuksista huolimatta: Viitataan palkollissäännön käsittelyyn vuosien 1778–1779 valtiopäivillä, jolloin mm. vaadittiin vuoden 1739 asetuksen tiukempaa noudattamista. Kustaa III:n sittemmin rauennut esitys uudeksi palkollissäännöksi olisi merkinnyt palkollisten oikeuksien ja vapauksien laajentamista. Ks. Kommentti palkolliskysymystä käsitteleviin kirjoituksiin

Alkuperäisdokumentit

Jaksot

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: