Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Kansallinen voitto

Kansallinen voitto, § 12

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 12

Toinen peruste on seuraava: yksikään valtiomies ei pysty vielä varmasti sanomaan, missä elinkeinossa kyetään hankkimaan suurinta kansallista voittoa, ja tämän vuoksi lainsäätäjälle jää epäselväksi, mihin hänen pitäisi työntekijöitämme säädöksillä ohjata.

Kuka on niin yksinkertainen, ettei tiedä tätä? joku ajattelee. Vakuutan ettei tämä ole niin helppoa kuin luullaan. Monet niistä, jotka ovat yrittäneet pohtia näitä asioita, ovat kyllä rakentaneet itselleen järjestelmän ja laittaneet kunkin elinkeinon tiettyyn arvoasemaan. Jos sitten vertaamme järjestelmiä keskenään, huomaamme miten erilaisia ne ovat.

Uskon oman järjestelmäni olevan paras, mutta kun havaitsen jokaisen kuvittelevan niin omastaan, joudun järjellisenä ihmisenä epäilemään koko asiaa, kunnes siitä saadaan täysi varmuus.

M. sanoo että maanviljelys on paras, E. S.:n mielestä kunnia kuuluu käsityöammateille, O. R. todistaa että kauppa on paras ala ja A. G. että valtakuntaa on autettava vuorityöllämme1, koska se luo valtakunnan tärkeimmät vientituotteet jne. Kuka näistä on sitten oikeassa?

He kaikki ovat valistuneita ja tunnollisia miehiä, joihin kansalaiset myös luottavat, ja kestää vielä pitkään, ennen kuin he saavat kiistan ratkaistuksi. Mutta mitä alaa korkeimman vallan tulisi sillä välin pitää hyödyllisimpänä ja kenen luokse heidän pitäisi houkutella kansanjoukkoja valtakunnan edun saavuttamiseksi? Tai voidaanko erehdyksiä välttää tällaisissa oloissa?

Jos kiista kaikesta huolimatta pystyttäisiin täydellisesti ratkaisemaan ja saataisiin aikaan säädös, joka ohjaa kansanjoukot tuottoisimmalle alalle, niin pystyisikö lainsäätäjä sanomaan, kuinka monta tuhatta ihmistä voi tehdä sillä alalla työtä, nyt kansakunnan parhaaksi, ja onko säädöksellä haluttu vaikutus myös niin ja niin monen vuoden kuluttua? Voisi käydä hyvinkin nopeasti niin, että ihmiset siirtyisivät muilta aloilta ja tuottaisivat kyseisellä alalla liikaa tavaraa. Siten tavaroiden arvo voisi romahtaa ulkomailla, mikä aiheuttaisi huomattavan kansallisen tappion.


  1. M. sanoo että maanviljelys ... autettava vuorityöllämme: M. on mahdollisesti ranskalainen fysiokraatti Mirabeau vanhempi, E. S. Eric Salander ja O. R. Efraim Otto Runeberg. Alku­kirjaimet A. G. sopivat niin moneen ruotsalaiseen ja ulkomaiseen kirjoittajaan, että tunnis­taminen ei liene mahdollista.

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: