Previous Section: Kolmas saarna käskyistä, § 13
Next Section: Kolmas saarna käskyistä, § 15
§. 14.
Det andra skälet, som bör förmå oss at dyrka Gud, är vår egen däraf flytande lycksalighet. Hufvud-ändamålet af alla Guds värk utom sig sjelf och alla Hans bud och befallningar, är väl Hans Namns och äras förhärligande, men de förhärligas som aldramäst genom Hans Creaturs lycksalighet, därföre syfta äfven alla Guds bud til jordenes förnuftiga inbyggare, på befordrande af deras egit väl. Aldeles af en sådan beskaffenhet är äfven detta budet om Guds Namns rätta brukande. Ty därigenom varde vi förenade med Gud, som är det Högsta goda och sjelfva lycksaligheten. Härom talar Gud ganska märkeligen genom Propheten Esaiam: Hörer Herrans ord I som frukten för Hans ord: Edre bröder, som Eder hata, och afskilja Eder för mitt namns skull, säga: Låter se huru härlig Herren är? - - Men Gud svarar trösteligen: Skulle jag låta andra föda och sjelf334 tillyckt vara? - - Ty altså säger Herren: Si jag utbreder frid - såsom en ström och härlighet såsom en utsläpt bäck, Es. 66:5,9,12.1 och vår dyre Frälsare förvissar aldeles sina tilbedjare om denna stora lycksalighet då Han säger: Then mig älskar, han varder hållande min ord, Joh. 14:23. Han skal gifva mig med Fadrenom och den Heliga Anda en rättskaffens dyrkan, men detta arbete skal ingalunda vara fruktlöst: ty min Fader skal älska Honom tilbaka, och vi skole komma til Honom och blifva boende när Honom.2 Och vi märke vidare, at just genom denna föreningen tilflyter oss alsköns välsignelse. Med det vördade Faders namnet, hvarunder alle trogne tilbedjare åkalla Honom Malach. 1:6. som är den rätte Fadren öfver alt det fader heter i himmelen och på jordene, Eph. 3:15. tilvinna de sig en barnarätt til all välsignelse i lekamlig och andelig måtto Rom. 8:17. af Ljusens Fader, ifrån hvilken all god och fullkomlig gåfva kommer åfvan efter, Jac. 1:4.3 och en viss försäkran om et stort och oförvanskeligit arf i himmelen. 1 Pet. 1:4. Af Jesu dyra Namn, uti hvilken all salighet är, Apostl. G. 4:12. och utom hvilket för fattiga syndare gifves ingen frälsning, hvilket de troligen anropa, vinna de en dagelig rening ifrån alla sina syn335der, 1 Joh. 1:7. en kraftig hjertstyrkning under sin svaghet, Ephes. 6:10. et himmelskt broderskap med denna sin Blod-brudgumme, Joh. 20:17. jfr. Ap. G. 20:28. och en ärekrona af Hans hand i himmelen. 1 Pet. 5:4. Den Helige Ande, hvilken de med Fadrenom och Sonenom åkalla, vitnar trösteligen med deras Anda, at de äro Guds barn: Rom. 8:16. Han ingjuter Guds kärlek i deras hjertan; Cap. 5:5. Han försåckrar4 Jesu namn i deras mun. 1 Cor. 12:3. Han ropar i deras hjertan Abba käre Fader; Gal. 4:6. Genom Honom varda de starke til den invärtes menniskan. Ephes. 3:16. Han värkar frid och frögd i själen, Rom. 14:17. godhet, rättfärdighet och sanning, Ephes. 5:9. och ändteligen genom och under alt detta förer de trogna, som här äro gäster och främmande, på en jämn väg, Ps. 143:10. efter en jämn stig ibland tusende förförelser och farligheter, til deras rätta och saliga fädernesland i himmelen. Med et ord: Herrans Namn är et fast slott, den rättfärdige, som brukar det rätt, som åkallar det i all nöd, han löper dit, såsom til sin borg, til sin fristad, och lofvad vare Herren evinnerliga, han varder beskärmad.5 Ordspr. B. 18:10. Ach! hvem af oss ville gå i mistning af så stor och mångfallig sällhet? Och efter en rätt336 Gudsdyrkan är rätta medlet at vinna den, så lät oss i dag fatta et heligt och fast beslut at i alla våra öfriga lefnadsdagar troligen helga Herrans Namn.
§ 14
Toinen syy, jonka tulee saada meidät kykeneviksi palvomaan Jumalaa, on meidän siitä johtuva oma onnellisuutemme. Jumalan kaikkien tekojen päätarkoitus niiden itsensä ja kaikkien hänen käskyjensä sekä määräystensä ulkopuolella on toki hänen nimensä ja kunniansa kirkastaminen, mutta kaikkein eniten niitä kirkastaa hänen luotujensa onnellisuus. Siksi kaikki Jumalan käskyt kohdistuvatkin maan päällä eläviin järjellisiin asukkaisiin ja pyrkivät heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Täysin tämän luonteinen on myös käsky Jumalan nimen oikeasta käyttämisestä. Sen kauttahan tulemme yhdistetyiksi Jumalaan, joka on korkein hyvä ja itse autuus. Tästä Jumala puhuu varsin painokkaasti profeetta Jesajan kautta: Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette arkoja minun sanani alla: – – – Teidän veljenne sanovat, nuo, jotka ovat teitä vihanneet ja jotka ovat sysänneet teidät syrjään minun nimeni tähden: ”Osoittakoon Herra kirkkautensa – – – ”. Mutta Jumala vastaa lohdullisesti: Pitäisikö minun antaa muiden synnyttää ja itse334 olla synnyttämättä? – – – Sillä näin sanoo Herra: – – – Katso, minä ohjaan Siioniin rauhan kuin virran, kuin uomastaan tulvivan puron6 Jes. 66:5,9,12. Meidän kallis Vapahtajamme varmistaa häntä rukoileville tämän suuren onnen sanomalla: Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani Joh. 14:23. Hänen tulee palvoa minua, Isän ja Pyhän Hengen ohella, oikealla tavalla, mutta se työ ei suinkaan jää vaille hedelmää, sillä minun isäni rakastaa puolestaan häntä ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.7 Huomaamme edelleen, että juuri tämän yhteyden välityksellä meille virtaa kaikkinainen siunaus. Sen kunnioitetun isän nimessä, jolla kaikki uskolliset rukoilijat häntä avuksi huutavat Mal. 1:6, ja joka on kaiken sen esikuva, mikä isyydeksi sanotaan taivaassa ja maan päällä Ef. 3:15, he saavat Valkeuden isältä lapsenoikeuden kaikkeen niin ruumiilliseen kuin henkiseenkin siunaukseen Room. 8:17. Valkeuden isä suo heille kaikki ylhäältä tulevat hyvyyden ja täydellisyyden lahjat Jaak. 1:17 ja varman vakuuden suuresta ja turmeltumattomasta perinnöstä taivaassa 1. Piet. 1:4. Jeesuksen kalliissa nimessä, jossa kaikki autuus on Ap. t. 4:12, jota ilman kurjilla syntisillä ei mitään pelastusta ole ja jota he uskollisesti avukseen huutavat, he saavat joka päivä puhdistumisen kaikista synneistään335 1. Joh. 1:7, väkevän vahvistuksen heikkoudessaan Ef. 6:10, taivaallisen veljeyden tämän veriylkänsä kanssa Joh. 20:17, vrt. Ap. t. 20:28 ja kunnian kruunun hänen kädestään taivaassa 1. Piet. 5:4. Pyhä Henki, jota he Isän ja Pojan ohella avukseen huutavat, todistaa lohdullisesti yhdessä heidän henkensä kanssa, että he ovat Jumalan lapsia Room. 8:16. Hän vuodattaa Jumalan rakkauden heidän sydämiinsä Room. 5:5. Hän tekee Jeesuksen nimen suloiseksi heidän suussaan 1. Kor. 12:3. Hän huutaa heidän sydämissään Abba, rakas Isä Gal. 4:6. Hänessä he tulevat sisäiseltä olemukseltaan vahvoiksi Ef. 3:16. Hän tuo sieluun rauhan ja ilon Room. 14:17, hyvyyden, vanhurskauden ja totuuden Ef. 5:9. Lopulta hän kaiken tämän aikana ja tämän kautta johdattaa uskovat, jotka täällä ovat vieraita ja muukalaisia, tasaiselle tielle Ps. 143:10, tasaiselle polulle tuhansien vaarojen ja eksytysten keskellä, heidän oikeaan ja autuaaseen isänmaahansa taivaassa. Sanalla sanoen: Herran nimi on vahva linna, ja hurskas, joka käyttää sitä oikein ja kutsuu sitä avukseen kaikessa hädässä, pääsee sinne, linnaansa ja turvapaikkaansa, ja kiitos Herralle iankaikkisesti, hän saa turvan8 Sananl. 18:10. Voi! Kukapa meistä haluaisi jäädä vaille niin suuresta ja moninaisesta autuudesta? Ja koska oikeanlainen336 Jumalan palvominen on oikea keino sen saavuttamiseksi, niin päättäkäämme tänään pyhästi ja lujasti, että uskollisesti pyhitämme Herran nimen kaikkina jäljellä olevina elämämme päivinä.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 14.
Det andra skälet, som bör förmå oss at dyrka Gud, är vår egen däraf flytande lycksalighet. Hufvud-ändamålet af alla Guds värk utom sig sjelf och alla Hans bud och befallningar, är väl Hans Namns och äras förhärligande, men de förhärligas som aldramäst genom Hans Creaturs lycksalighet, därföre syfta äfven alla Guds bud til jordenes förnuftiga inbyggare, på befordrande af deras egit väl. Aldeles af en sådan beskaffenhet är äfven detta budet om Guds Namns rätta brukande. Ty därigenom varde vi förenade med Gud, som är det Högsta goda och sjelfva lycksaligheten. Härom talar Gud ganska märkeligen genom Propheten Esaiam: Hörer Herrans ord I som frukten för Hans ord: Edre bröder, som Eder hata, och afskilja Eder för mitt namns skull, säga: Låter se huru härlig Herren är? - - Men Gud svarar trösteligen: Skulle jag låta andra föda och sjelf334 tillyckt vara? - - Ty altså säger Herren: Si jag utbreder frid - såsom en ström och härlighet såsom en utsläpt bäck, Es. 66:5,9,12.9 och vår dyre Frälsare förvissar aldeles sina tilbedjare om denna stora lycksalighet då Han säger: Then mig älskar, han varder hållande min ord, Joh. 14:23. Han skal gifva mig med Fadrenom och den Heliga Anda en rättskaffens dyrkan, men detta arbete skal ingalunda vara fruktlöst: ty min Fader skal älska Honom tilbaka, och vi skole komma til Honom och blifva boende när Honom.10 Och vi märke vidare, at just genom denna föreningen tilflyter oss alsköns välsignelse. Med det vördade Faders namnet, hvarunder alle trogne tilbedjare åkalla Honom Malach. 1:6. som är den rätte Fadren öfver alt det fader heter i himmelen och på jordene, Eph. 3:15. tilvinna de sig en barnarätt til all välsignelse i lekamlig och andelig måtto Rom. 8:17. af Ljusens Fader, ifrån hvilken all god och fullkomlig gåfva kommer åfvan efter, Jac. 1:4.11 och en viss försäkran om et stort och oförvanskeligit arf i himmelen. 1 Pet. 1:4. Af Jesu dyra Namn, uti hvilken all salighet är, Apostl. G. 4:12. och utom hvilket för fattiga syndare gifves ingen frälsning, hvilket de troligen anropa, vinna de en dagelig rening ifrån alla sina syn335der, 1 Joh. 1:7. en kraftig hjertstyrkning under sin svaghet, Ephes. 6:10. et himmelskt broderskap med denna sin Blod-brudgumme, Joh. 20:17. jfr. Ap. G. 20:28. och en ärekrona af Hans hand i himmelen. 1 Pet. 5:4. Den Helige Ande, hvilken de med Fadrenom och Sonenom åkalla, vitnar trösteligen med deras Anda, at de äro Guds barn: Rom. 8:16. Han ingjuter Guds kärlek i deras hjertan; Cap. 5:5. Han försåckrar12 Jesu namn i deras mun. 1 Cor. 12:3. Han ropar i deras hjertan Abba käre Fader; Gal. 4:6. Genom Honom varda de starke til den invärtes menniskan. Ephes. 3:16. Han värkar frid och frögd i själen, Rom. 14:17. godhet, rättfärdighet och sanning, Ephes. 5:9. och ändteligen genom och under alt detta förer de trogna, som här äro gäster och främmande, på en jämn väg, Ps. 143:10. efter en jämn stig ibland tusende förförelser och farligheter, til deras rätta och saliga fädernesland i himmelen. Med et ord: Herrans Namn är et fast slott, den rättfärdige, som brukar det rätt, som åkallar det i all nöd, han löper dit, såsom til sin borg, til sin fristad, och lofvad vare Herren evinnerliga, han varder beskärmad.13 Ordspr. B. 18:10. Ach! hvem af oss ville gå i mistning af så stor och mångfallig sällhet? Och efter en rätt336 Gudsdyrkan är rätta medlet at vinna den, så lät oss i dag fatta et heligt och fast beslut at i alla våra öfriga lefnadsdagar troligen helga Herrans Namn.
§ 14
Toinen syy, jonka tulee saada meidät kykeneviksi palvomaan Jumalaa, on meidän siitä johtuva oma onnellisuutemme. Jumalan kaikkien tekojen päätarkoitus niiden itsensä ja kaikkien hänen käskyjensä sekä määräystensä ulkopuolella on toki hänen nimensä ja kunniansa kirkastaminen, mutta kaikkein eniten niitä kirkastaa hänen luotujensa onnellisuus. Siksi kaikki Jumalan käskyt kohdistuvatkin maan päällä eläviin järjellisiin asukkaisiin ja pyrkivät heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Täysin tämän luonteinen on myös käsky Jumalan nimen oikeasta käyttämisestä. Sen kauttahan tulemme yhdistetyiksi Jumalaan, joka on korkein hyvä ja itse autuus. Tästä Jumala puhuu varsin painokkaasti profeetta Jesajan kautta: Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette arkoja minun sanani alla: – – – Teidän veljenne sanovat, nuo, jotka ovat teitä vihanneet ja jotka ovat sysänneet teidät syrjään minun nimeni tähden: ”Osoittakoon Herra kirkkautensa – – – ”. Mutta Jumala vastaa lohdullisesti: Pitäisikö minun antaa muiden synnyttää ja itse334 olla synnyttämättä? – – – Sillä näin sanoo Herra: – – – Katso, minä ohjaan Siioniin rauhan kuin virran, kuin uomastaan tulvivan puron14 Jes. 66:5,9,12. Meidän kallis Vapahtajamme varmistaa häntä rukoileville tämän suuren onnen sanomalla: Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani Joh. 14:23. Hänen tulee palvoa minua, Isän ja Pyhän Hengen ohella, oikealla tavalla, mutta se työ ei suinkaan jää vaille hedelmää, sillä minun isäni rakastaa puolestaan häntä ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.15 Huomaamme edelleen, että juuri tämän yhteyden välityksellä meille virtaa kaikkinainen siunaus. Sen kunnioitetun isän nimessä, jolla kaikki uskolliset rukoilijat häntä avuksi huutavat Mal. 1:6, ja joka on kaiken sen esikuva, mikä isyydeksi sanotaan taivaassa ja maan päällä Ef. 3:15, he saavat Valkeuden isältä lapsenoikeuden kaikkeen niin ruumiilliseen kuin henkiseenkin siunaukseen Room. 8:17. Valkeuden isä suo heille kaikki ylhäältä tulevat hyvyyden ja täydellisyyden lahjat Jaak. 1:17 ja varman vakuuden suuresta ja turmeltumattomasta perinnöstä taivaassa 1. Piet. 1:4. Jeesuksen kalliissa nimessä, jossa kaikki autuus on Ap. t. 4:12, jota ilman kurjilla syntisillä ei mitään pelastusta ole ja jota he uskollisesti avukseen huutavat, he saavat joka päivä puhdistumisen kaikista synneistään335 1. Joh. 1:7, väkevän vahvistuksen heikkoudessaan Ef. 6:10, taivaallisen veljeyden tämän veriylkänsä kanssa Joh. 20:17, vrt. Ap. t. 20:28 ja kunnian kruunun hänen kädestään taivaassa 1. Piet. 5:4. Pyhä Henki, jota he Isän ja Pojan ohella avukseen huutavat, todistaa lohdullisesti yhdessä heidän henkensä kanssa, että he ovat Jumalan lapsia Room. 8:16. Hän vuodattaa Jumalan rakkauden heidän sydämiinsä Room. 5:5. Hän tekee Jeesuksen nimen suloiseksi heidän suussaan 1. Kor. 12:3. Hän huutaa heidän sydämissään Abba, rakas Isä Gal. 4:6. Hänessä he tulevat sisäiseltä olemukseltaan vahvoiksi Ef. 3:16. Hän tuo sieluun rauhan ja ilon Room. 14:17, hyvyyden, vanhurskauden ja totuuden Ef. 5:9. Lopulta hän kaiken tämän aikana ja tämän kautta johdattaa uskovat, jotka täällä ovat vieraita ja muukalaisia, tasaiselle tielle Ps. 143:10, tasaiselle polulle tuhansien vaarojen ja eksytysten keskellä, heidän oikeaan ja autuaaseen isänmaahansa taivaassa. Sanalla sanoen: Herran nimi on vahva linna, ja hurskas, joka käyttää sitä oikein ja kutsuu sitä avukseen kaikessa hädässä, pääsee sinne, linnaansa ja turvapaikkaansa, ja kiitos Herralle iankaikkisesti, hän saa turvan16 Sananl. 18:10. Voi! Kukapa meistä haluaisi jäädä vaille niin suuresta ja moninaisesta autuudesta? Ja koska oikeanlainen336 Jumalan palvominen on oikea keino sen saavuttamiseksi, niin päättäkäämme tänään pyhästi ja lujasti, että uskollisesti pyhitämme Herran nimen kaikkina jäljellä olevina elämämme päivinä.
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section: Kolmas saarna käskyistä, § 13
Next Section: Kolmas saarna käskyistä, § 15
Places:
Biblical references:
Subjects: