Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Kuudes saarna käskyistä, § 12

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English

Original documents

Original language

§. 12.

Nu märka vi vidare, hvad Herren Gud befaller i detta budet, i anseende til vår nästa. Den dyre Lutherus förklarar i vår lilla Cateches denna Herrans fordran sålunda, at vi böra hjelpa och befordra vår nästa i all hans lifsnöd.1 Sådant bör ske i afseende på hans lekamliga lif, 1) i så måtto, at vi genom en allmännelig mennisko-kärlek omfatta vår nästa, och det i kraft af det allmänna480 budet: Tu skalt älska tin nästa, såsom tig sjelfvom; ty jag är Herren. 3 Mos. B. 19:18. I afseende hvarpå Apostelen Petrus förmanar sina trogna och säger: Varer hedersamme emot hvarannan, 1 Pet. 2:17. och Apostelen Paulus sina Philipper: Ser icke hvar på sit eget bästa; utan hvar och en på ens annars bästa, Phil. 2:4. och til de Romare säger han: Varer hvar med annan vänlige uti broderlig kärlek: then ene förekomme then andra med inbördes heder. Rom. 12:10. 2) Bör sådant ske genom försonlighet, at vi ej allenast på vår sida hålla frid med hvar man, utan vi böra äfven vara redebogne, at förgäta oförrätter, och utaf hjertat förlåta våra ovänner, och omfatta dem med en upriktig kärlek. När tu finner, säger Herren, tin oväns oxa eller åsna at han far vill, så skal tu ledan hem til honom igen, när tu finner hans åsna, som tig hatar, ligga under bördone, skal tu icke låta honom ligga, utan hjelpa honom up. 2 Mos. B. 23:4,5. Så lyder äfven Frälsarens Jesu egen lärdom och befallning: Jag säger Eder: älsker Edra ovänner; välsigner them som Eder banna; görer väl emot them som Eder hata; beder för them som göra Eder skada och förfölja Eder: Matth. 5:44. och Apostelens Pauli til sina Romare: Om tin ovän hungrar, så gif honom mat, törstar han, så gif honom dricka: när tu481 thet gör, så församlar tu glödande kohl på hans hufvud. Rom. 12:20. 3) Bör det ske med tålamod, at vi öfva oss, utan förtörnelse fördraga allahanda slags oförrätter. Vårt högmodiga hjerta är, understödt af egenkärleken, benäget för knot vid minsta oförrätt, ja ofta utan märkelig orsak, hvarigenom vi plåga oss sjelfva, och et hat samlar sig småningom i hjertat emot nästan, därföre fordras här stark öfning, at intet anse små oförrätter för så stora, utan öfverse med dem, intet i egen tanka, eller för andra upräkna dem, utan dageligen förgäta och förlåta. 4) Altid finnas redebogne, at bevisa i sjelfva värket vår hjelp emot nästan, i hvad nöd han ock må komma, til kropp, lif och hälsa, och däremot afböja all slags faror, skada och fördärf, som honom kunde möta, så långt det står i vår förmåga. Ty then ther kan göra godt, den där kan frälsa någon utur någon nöd och farlighet, och gör thet icke, honom är thet synd, säger Apostelen Jacob, Jac. 4:17. och på et annat ställe: Om en broder eller syster vore nakot,2 och fattades dagelig föda, och någor Edra sade til them: går i frid, värmer Eder och mätter Eder, och gifver them likväl intet, hvad lekamen behöfver, hvad hulpe them thet? Cap. 2:15,16. Änteligen 5) hörer ock hit et Christeligit medli482dande, eller upriktigt deltagande i nästans olyckor dem vi icke kunna afböja. Det blifver altid en tröst för den, som är under någon olycka, när han ser at hans nöd går andra til sinnes, då däremot hårdhet och förakt af den andras plågor ej annat kan än lika som fördubbla smärtan: därföre förmanar Apostelen Petrus: Varer alle vid et sinne, medlidande, broderlig kärlek hafvande til hvarannan, barmhärtige, vänlige. 1 Petr. 3:8.


  1. hjelpa och befordra vår nästa i all hans lifsnöd: Se Svebilius, svaret under punkten ”Hwad är thet?” för det femte budet där det står ”Utan hielpe och förfodre honom i all hans Lijffznöd.”
  2. naken, utan kläder

Finnish

§ 12

Nyt katsomme edelleen, mitä Herramme Jumala tässä käskyssä määrää lähimmäisemme suhteen. Kallis Luther selittää meidän Vähässä katkismuksessamme tätä Herran vaatimusta niin, että meidän tulee auttaa ja tukea lähimmäistä kaikissa elämän tarpeissa.3 Tämän tulee tapahtua hänen ruumiillisen elämänsä suhteen 1) siten, että me kohtelemme lähimmäistämme yleisen ihmisrakkauden mukaisesti ja tämän yleisen480 käskyn nojalla: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra 3. Moos. 19:18. Tässä tarkoituksessa apostoli Pietari kehottaa uskoviaan ja sanoo: Osoittakaa kaikille arvonantoa 1. Piet. 2:17. Apostoli Paavali sanoo filippiläisilleen: Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta Fil. 2:4, ja roomalaisille hän sanoo: Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne Room. 12:10. 2) Toiseksi tämän tulee toteutua sovinnollisuuden kautta, niin että emme omalta puoleltamme ole ainoastaan rauhassa kaikkien kanssa vaan olemme myös valmiit unohtamaan vääryydet ja antamaan sydämestämme anteeksi vihamiehillemme sekä suhtautumaan heihin vilpittömästi rakastaen. Kun tapaat, Herra sanoo, vihamiehesi härän tai aasin kuljeksimassa karkuteillä, vie se hänelle takaisin. Jos näet vihamiehesi aasin makaamassa taakkansa alle kaatuneena, älä kiellä häneltä apuasi, vaan auta häntä saamaan se jaloilleen 2. Moos. 23:4–5. Näin kuuluu myös Vapahtajamme Jeesuksen oma opetus ja määräys; Minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa vainoojienne puolesta4 Matt. 5:44. Apostoli Paavali taas sanoo roomalaisilleen: Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin481 keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle Room. 12:20. 3) Tämän tulee tapahtua kärsivällisesti, niin että me harjoittelemme suuttumatta sietämään kaikenlaista vääryyttä. Meidän kopea sydämemme on itserakkauden tukemana taipuvainen nurkumaan pienimmästäkin vääryydestä ja vieläpä usein ilman mitään erityistä syytä. Näin me kiusaamme itseämme ja vähitellen keräytyy mieleemme vihaa lähimmäistä kohtaan. Siksi tarvitaan lujaa harjoittelua, ettemme pitäisi pieniä vääryyksiä liian suurina vaan olisimme välittämättä niistä, emme luettelisi niitä mielessämme tai toisillemme vaan joka päivä unohtaisimme ja antaisimme anteeksi. 4) On aina oltava valmis itse teossa osoittamaan avuliaisuuttaan lähimmäistä kohtaan, millaiseen hätään hän sitten ruumiinsa, henkensä ja terveytensä suhteen joutuukin. Siksi on, niin pitkälle kun se on meidän vallassamme, torjuttava kaikkia vaaroja, vahinkoja ja menetyksiä, jotka häntä saattaisivat kohdata. Joka tietää, mitä on tehtävä, siis voisi pelastaa toisen hädästä ja vaarasta, mutta ei sitä tee, se syyllistyy syntiin,5 sanoo apostoli Jaakob Jaak. 4:17. Toisessa kohdassa hän sanoo: Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän on sanoa: Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin, jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat Jaak. 2:15–16. 5) Lopuksi tähän kuuluu myös kristillinen sääli482 eli vilpitön osanotto lähimmäisen vastoinkäymisiin, joita emme voi torjua. On aina lohduttavaa sille, joka joutuu onnettomuuteen, jos hän näkee, että hänen hätänsä koskettaa toisia, kun taas kovuus ja piittaamattomuus toisen tuskia kohtaan vain pahentaa tuskat kaksinkertaisiksi. Siksi apostoli Pietari kehottaakin: Olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä 1. Piet. 3:8.


  1. auttaa ja tukea lähimmäistä kaikissa elämän tarpeissa: lainaus Lutherin Vähästä katekismuksesta (suom. 1999)
  2. 1776/1992/muokattu
  3. 1992/muokattu

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: