[1]
Prästerskapet uti Öster botn har ifrån äldre tider tilbaka haft med sina Åhörare1 särskilta öfwerens kommelser efter hwilcka de af dem blifwit lönta, som genom Lands höfdingarna i orten och Consistorii Fullmächtiga blifwit uppå Kongl. Maij:sts befallning i alla Församlingar undersökta och skrifteligen författade, hwilcka alla af Riksens Högl. Ständer blifwit wid Riksdagen 1742 granskade, och på Allmogens egen trägna b[e]gäran, under namn af Kongl. Maij:sts Nådiga Förordning om Prästerskapets rättigheter i Österbotn2 sammanfattade, med uttryckelig Kongl. befallning, at samma Kongl. F[ör]ordning borde tiena både Lärare3 och Åhörare til obrottslig efter lefnad.
Samma Kongl:a Förordning har ock ifrån den tiden nu snart uti et halft seculum4 tient för båda til ett rätte snöre, utan at hwarcken Lärare eller Åhörare någon ändring deruti sökt eller wunnit; icke destå mindre hafwa Konungens Befallnings hafwande5 nyligen tagit sig frihet, at wid en ock annan casus specialis6 uti den samma göra efter wälbehag ändringar och limitationer, som ei annat kan än gifwa anledningar til osäkerhet och mångfalliga twister, och deraf flytande rättegångar til för[2]störande af den samdrächtighet,7 som altid warit emellan Lärare uti Öster botn och deras åhörare. Hos Kongl. Maij:stt anhåller derföre Österbotns Prästerskap allerunderdånigst, det täktes Hans Kongl. Maij:stt äfwen nämde 1743 års Kongl. Förordning ytterligare i Nåder fastställa och ifrån all rubbning eller förtydning8 frikalla, och lika Nådigt anbefalla de Kongl. Collegier och Ämbetsmän, som några twistemål emellan Prästerskapet och deras Åhörare i Österbotn komma at afgöra, at derwid låta samma Kongl. Förordning och dess orda förstånd9 tiena sig til efterrättelse.
På Prästerskapets wägnar i Öster botn underdånigst af
Anders Chydenius.
Th.D. Præp. et Pastor10 i GCarleby.
[1]
Pohjanmaan papistolla on vanhemmista ajoista lähtien ollut kuulijoidensa11 kanssa erityiset sopimukset, joiden mukaan he ovat saaneet näiltä palkkansa. Kuninkaallisen majesteetin määräyksestä ne on paikkakunnan maaherrojen ja konsistorin valtuutettujen toimesta tutkittu ja laadittu kirjallisina. Valtakunnan korkea-arvoiset säädyt ovat tarkastaneet ne vuoden 1742 valtiopäivillä, ja rahvaan omasta hartaasta pyynnöstä ne on koottu yhteen nimellä Kuninkaallisen majesteetin armollinen asetus papiston oikeuksista Pohjanmaalla,12 nimenomaisella kuninkaallisella määräyksellä, että pappien ja seurakuntalaisten tulisi järkähtämättä noudattaa kyseisestä kuninkaallista asetusta.
Kyseinen kuninkaallinen asetus onkin niistä ajoista lähtien nyt kohta puolen vuosisadan ajan toiminut molemmille ohjenuorana, ilman että sen enempää papit kuin seurakuntalaisetkaan ovat siihen mitään muutosta hakeneet tai saaneet. Siitä huolimatta kuninkaan käskynhaltija13 on äskettäin ottanut vapauden yhdessä jos toisessakin erikoistapauksessa tehdä siihen parhaaksi näkemiään muutoksia ja rajoituksia, jotka eivät voi muuta kuin antaa aihetta epävarmuuteen ja lukuisiin kiistoihin, ja niistä johtuviin oikeudenkäynteihin. Nämä tuhoavat[2] sen sovun, joka on aina vallinnut pappien ja heidän kuulijoidensa välillä Pohjanmaalla. Pohjanmaan papisto anoo siksi kaikkein nöyrimmin hänen kuninkaalliselta majesteetiltaan, että hänen kuninkaallinen majesteettinsa suvaitsisi myös uudelleen armollisesti vahvistaa mainitun vuoden 1743 kuninkaallisen asetuksen ja vapauttaisi sen kaikesta horjutuksesta tai vääristelystä, ja että hän myös yhtä armollisesti kehottaisi kuninkaallisia kollegioita ja virkamiehiä, jotka tulevat ratkaisemaan papiston ja sen kuulijoiden välisiä kiistoja Pohjanmaalla, siinä yhteydessä noudattamaan kyseistä kuninkaallista asetusta ja sen kirjaimellista sisältöä.
Pohjanmaan papiston puolesta, nöyrimmin
Anders Chydenius.
Teologian tohtori, rovasti ja kirkkoherra Kokkolassa.
Suom. Veli-Matti Pussinen
Unfortunately this content isn't available in English