Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Writing: Answer to the Question on Rural Trade

Answer to the Question on Rural Trade, § 11

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

§ 11

Such examples, such tangible proofs, ought to suffice to persuade every Swede of the great utility to the kingdom of the rural trade and soon lead to a relaxation43 of the bonds that have for a long time fettered Swedish enterprise, if monopolistic notions and prejudices were not partly imbibed among us with our mother’s milk and partly also sustained by the self­serving aim of being able, by means of a kind of autocratic power, through certain associations, to depress the prices of agrarian products to their own profit, and that under the protection of the laws of the realm.

It is those very associations that we have to thank for all the most destructive monopolies that a Copper Company, a Tar Company, a Salt Office,1 an Ironmasters’ Association and an Exchange Bill Office have been able to create, causing an untold loss to the realm. For the same reason they have also laboured for centuries, with the influence they exert over the legislative authority, to restrict the rural trade, all under the glorious pretext of setting commerce in order,44 to the benefit of the kingdom (though in reality of themselves) – by means of all of which, however, they have often forcibly accelerated their own destruction, but always that of the kingdom. And I assure you that neither the most excellent answer to the question of the Society of Arts and Sciences nor any arguments can persuade self-interest in this case, unless great rulers and their wise ministers themselves take the matter itself under consideration and for the sake of liberty venture all for the salvation of their subjects, as it was recently, to the eternal honour of its King, necessary to do in France.*

* At the time of writing, Turgot had not yet fallen,2 nor had the decree of liberty been rescinded.


  1. Copper Company...: A copper company with an exclusive right to sell Swedish copper abroad was inaugurated by the Swedish king Gustavus II Adolphus in 1619 and lasted until 1639.
  2. . . . Turgot had not yet fallen: this means before 12 May 1776. The immediate cause behind Turgot’s fall has been debated and is still not fully clear, although it is known that the Queen Marie Antoinette and court intrigue had something to do with it.
Original language

§. 11.

Sådane exempel, så påtagelige bevis, borde redan öfvertyga hvar Svensk man, om Landthandelns stora nytta för Riket, och snart verka en loss43ning på de band, som i långliga tider fängslat den Svenska idogheten, om icke monopoliska satser och fördomar, dels blifvit hos oss insupne med modersmiölken, dels ock underhöllos genom egennyttiga afsigter, at med en slags envålds-magt, kunna i vissa Societeter trycka prisen på landtmanna-varor, til egen vinning, och det i skygd af Rikets Lagar.

Just dessa Societeter hafve vi at tacka för alla de förderfveligaste monopolier, som et Koppar-Compagnie, Tiäru- Salt- Jern- och Växel-Contoir,3 til en oräknelig förlust för Riket kunnat åstadkomma. De hafva äfven utaf samma grund, med sin, uppå Lagstiftande Magten, verkande styrka, i flera secler, arbetat på inskränkningar uti Landthandeln, alt under et lysande namn, at bringa handelen i ordning, til44 Rikets (men förstå deras egen) nytta; genom hvilket alt, de likväl med våld hastat, ofta på egen; men altid Rikets undergång. Och försäkrar jag, at hvarken det bästa svar, på Vitterhets och Vetenskaps Sällskapets Fråga, eller några skäl, kunna här gifva egennyttan någon öfvertygelse, om ej Store Regenter med sina kloka Ministrar, taga sielfva saken i öfvervägande, och för frihetens skuld våga det yttersta, til sina undersåtares räddning, såsom det nyligen, til deras Konungs eviga ära, måste ske i Frankrike4 *).

 

*) När detta skrefs var Turgot ännu ej fallen, eller frihets-påbudet återkalladt.


  1. et Koppar-Compagnie, Tiäru- Salt- Jern- och Växel-Contoir: Kopparkompanier som hade monopol på all kopparexport var verksamma 1619–1628 och 1636–1639. Något tjärkontor har inte funnits, men tjärkompanier var verksamma 1648–1715 med undantag av några kortare avbrott och hade monopol på all tjära som producerades norr om Stockholm. Saltkontoret som dominerade den svenska salthandeln var verksamt 1750–1762. Det 1747 grundade Jernkontoret var en organisation för bruksägare och dess syfte var att hålla priset på järn så högt som möjligt och stödja finansieringen av järnbrukens verksamhet. Utlåningen från den så kallade stångjärnsfonden började redan på 1750-talet och på 1760-talet beviljades Jernkontoret även rätt att bedriva egen lånerörelse. Växelkontoren var sammanslutningar av några mäktiga köpmän som 1747–1756 och 1758–1761 på uppdrag av staten och med hjälp av statliga pengar försökte trygga värdet på den svenska valutan. Resurserna bestod bland annat av de franska subsidierna med vilka de så kallade växelassocierade köpte växlar i framförallt Amsterdam.
  2. såsom det nyligen ... ske i Frankrike: Åsyftar de sex edikt som den franska finansministern Anne Robert Jacques Turgot presenterade för conseil du roi i januari 1776. Målet var bl.a. att utöka friheterna för spannmålshandeln, en process som hade påbörjats 1774, och att avskaffa regler och förordningar som kringskar näringarna. Mest motstånd mötte förslaget att avskaffa det så kallade corvée-systemet, där vissa samhällsklasser tvingades utföra oavlönat pliktarbete inom t.ex. vägunderhållet, och förslaget att avskaffa skråväsendet. I inledningen till det senarenämnda ediktet framför Turgot tanken om att alla har rätt att arbeta utan begränsningar. Förslaget väckte stort motstånd inom adeln, prästerskapet och borgarna och kungen avskedade Turgot 12.5.1776. Ett påpekande om Turgots fall 12.5.1776 har lagts till innan skriften trycktes.

Finnish

§ 11

Tällaisten esimerkkien ja näin selkeiden todisteiden pitäisi jo saada jokainen Ruotsin mies vakuuttumaan maakaupan valtakunnalle tuottamasta suuresta hyödystä ja johtaa43 ruotsalaisten uutteruutta pitkiä aikoja kahlinneiden siteiden pikaiseen irrottamiseen, ellei monopoleja puoltavia periaatteita ja ennakkoluuloja olisi maassamme osaksi imetty jo äidinmaidossa ja osaksi pidetty yllä myös itsekkäiden tarkoitusten takia, jotta tietyt yhteenliittymät voivat eräänlaista yksinvaltaa käyttäen painaa alas maalaistuotteiden hintoja omaksi voitokseen. Tämä kaikki tapahtuu valtakunnan lakien suojassa.

Juuri näitä yhteenliittymiä saamme kiittää kaikista niistä mitä turmiollisimmista monopoleista, joita jokin kuparikomppania, terva-, rauta- ja vaihtokonttori5 ovat kyenneet valtakunnan mittaamattomaksi tappioksi saamaan aikaan. Samasta syystä ne ovat lakia säätävään valtaan saamansa vaikutusvallan turvin toimineet useiden vuosisatojen ajan saadakseen aikaan rajoituksia kaupankäyntiin maaseudulla, mikä kaikki on tapahtunut sitä loistavaa iskulausetta käyttäen, että kauppa on järjestettävä44 valtakunnan (lue: niiden omaa) hyötyä silmällä pitäen. Kaikella tällä ylivallan käytöllä ne ovat jouduttaneet usein omaa mutta aina valtakunnan perikatoa. Ja vakuutan, ettei paraskaan vastaus tiede- ja kirjallisuusseuran esittämään kysymykseen eivätkä mitkään perustelut tehoa itsekkyyteen lainkaan, elleivät suuret hallitsijat viisaine ministereineen ota itse asiaa pohdittavakseen ja rohkene tehdä äärimmäisiä ratkaisuja vapauden hyväksi pelastaakseen alamaisensa, kuten äskettäin oli tehtävä Ranskassa heidän kuninkaansa ikuiseksi kunniaksi6 *).

*) Tämän kirjoittamisen aikana Turgot ei ollut vielä kukistunut eikä vapaussäädöstä ollut peruutettu.


  1. kuparikomppania, terva-, rauta- ja vaihtokonttori: Kuparikomppania, jolla oli yksinoikeus kuparin vientiin ulkomaille, oli toiminnassa 1619–1628 ja 1636–1639. Tervakonttoria ei ole ollut olemassa, mutta tervakomppania toimi muutamia katkoksia lukuun ottamatta 1648–1715, ja sillä oli monopoli kaikkeen Tukholman pohjoispuolella tuotettuun tervaan. Ruotsin suolakauppaa hallinnut suolakonttori toimi vuosina 1750–1762. Vuonna 1747 perustettu rautakonttori oli ruukinomistajien organisaatio, jonka tarkoituksena oli pitää raudan myyntihinta mahdollisimman korkeana sekä tukea rautaruukkien rahoitusta. Lainoja ns. kankirautarahastosta alettiin myöntää jo 1750-luvulla, ja 1760-luvulla rautakonttori sai oikeuden oman lainaustoiminnan harjoittamiseen. Vaihtokonttorit olivat vuosina 1747–1756 ja 1758–1761 toimineita muutaman suurliikemiehen yhtymiä, jotka valtion toimeksiannosta ja sen rahoituksella yrittivät turvata Ruotsin rahan arvoa. Käytännössä tämä tapahtui ostamalla vekseleitä varsinkin Amsterdamissa; varat tähän saatiin mm. Ranskan antamista avustuksista.
  2. äskettäin oli tehtävä ... ikuiseksi kunniaksi: Ks. yllä § 3. Tekstiin on ennen painamista lisätty tieto Turgotin kukistumisesta (12.5.1776).

English

§ 11

Such examples, such tangible proofs, ought to suffice to persuade every Swede of the great utility to the kingdom of the rural trade and soon lead to a relaxation43 of the bonds that have for a long time fettered Swedish enterprise, if monopolistic notions and prejudices were not partly imbibed among us with our mother’s milk and partly also sustained by the self­serving aim of being able, by means of a kind of autocratic power, through certain associations, to depress the prices of agrarian products to their own profit, and that under the protection of the laws of the realm.

It is those very associations that we have to thank for all the most destructive monopolies that a Copper Company, a Tar Company, a Salt Office,7 an Ironmasters’ Association and an Exchange Bill Office have been able to create, causing an untold loss to the realm. For the same reason they have also laboured for centuries, with the influence they exert over the legislative authority, to restrict the rural trade, all under the glorious pretext of setting commerce in order,44 to the benefit of the kingdom (though in reality of themselves) – by means of all of which, however, they have often forcibly accelerated their own destruction, but always that of the kingdom. And I assure you that neither the most excellent answer to the question of the Society of Arts and Sciences nor any arguments can persuade self-interest in this case, unless great rulers and their wise ministers themselves take the matter itself under consideration and for the sake of liberty venture all for the salvation of their subjects, as it was recently, to the eternal honour of its King, necessary to do in France.*

* At the time of writing, Turgot had not yet fallen,8 nor had the decree of liberty been rescinded.


  1. Copper Company...: A copper company with an exclusive right to sell Swedish copper abroad was inaugurated by the Swedish king Gustavus II Adolphus in 1619 and lasted until 1639.
  2. . . . Turgot had not yet fallen: this means before 12 May 1776. The immediate cause behind Turgot’s fall has been debated and is still not fully clear, although it is known that the Queen Marie Antoinette and court intrigue had something to do with it.

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: