[1]
Ödmiukt Memor[ial]
Den Pe[n]ninge brist som öfwer alt tryc[k]er Rikets undersåtare, och det excessi[ve]1 pris, som spannemål och andra matwaror icke destå mindre äro upstegrade til, samt en allmän saknad på wäxlar för dem som wilja införskrifwa2 någon spannemål kunna ei annat än sätta Hwar redlig Swensk i yttersta bekymmer.
Men som samtelige Rikets undersåtare anförtrodt sin wälfärd i Riksens Högl. Ständers ömma händer, och följachteligen af dem äfwen näst gud wänta undsättning, är för oss ingalunda tid at i så bekymmersamma omständigheter wara känslolösa eller låta något tilfälle gå förbij, at skaffa wåra Medbröder en snar och säker undsättning, om wij ei wilja göra oss förlustige3 det förtroende wij åtnutit, och lemna det allmännas fiender den glädie, at foster landet under wåra händer skulle försmächta.4
Flera medel gifwas wäl at mota alt detta onda, af hwilcka inga böra försummas, ty nu behöfwas de allesamma[n.] Men som en del af dem öfwerträffa min insigt och styrcka i[2] dylika ärender, wil jag [i] bästa wälmening allenast [upgifwa] ett såsom tilförene5 försökt och på[lite]ligit.
År 1741: Då under Riksens Högl. St[änders] sammanwaru en märckelig6 dyrhet och brist på spannemål sig yppade anmodade Riksens Ständer Kongl. Maij:stt at til en wiss tid genom en allmän publication tilstädia7 så in- som Utlänske at på främmande fartyg, med samma hwilckor som på inländske få införa Spannemål, til finland och Swerige, som af Kongl. Maij:stt under d:n 12 Febr. samma år sattes i wärkställighet.8 Hwilcket medförde [d]en wälsignade nyttan, at ei allenast en ansenlig myckenhet spannemål föll in,9 utan äfwen såldes til ganska civilt10 pris.
I anledning hwaraf jag ödmiukel. underställer, om icke ett lika dant på bud nu med det aldra första borde utfärdas, som skulle wara til Michaeli tid11 nästinstundande höst.
Saken är i min tancka ganska angelägen, och tål ei minsta upskof. Nöden är nu dubbel. Det är ei [a]ll[e]nast brist på spannemål, som gör saken nödig utan det som än beklageligare är brist på penningar eller wäxlar at köpa och införskrifwa med.
Jag anhåller derföre ödmiukeligen H:r Taleman12 och Hederwärda Ståndet täktes ei allenast til detta mitt Memorial s[i]tt gunstiga bijfall lämna, utan ock gen[om][3] extractum protocolli,13 ett sådant Ståndets beslut de öfr[iga re]spective Stånden [m]eddela [och ge]nom en Deputation14 må[le]t til sky[nd]samt afgörande recommend[era.]
Sådan nijt för Fädernes l[an]dets och den fattigas räddning från Hunger[s]nöd skal i en framtid och ehwad wälfningar ock kunde existera befria Herr Taleman och det Hede[rw]ärda Ståndet för tilmälen15 af försummelse och kallsinnighet i Rikets närwarande betrykta ti[ls]tånd. Stockholm d:n 5 Mart[ii 1766]
Skiälm16 som Foster landet swiker
eller döljer någon skalck17
Trampar arma18 skyddar riker
träder öfwer dygdens balck.
Ädla siälars äreminne
som för frihet wåga alt
Twång och sielfs wåld hålla inne
och ei köpas för en palt.19
Tygla sielfswåld,
aldrig söla20 oskulds linne
aldrig ändra sin gestalt.21 [4]
[?]än at priset för den fattiga updyrckas22 til det h[ög]sta.23
Ja[g] underställer altså wördsammast o[m] Högwördiga Ståndet finner ett lijkadant expedient24 wara högst nödigt, att till instundande Mikaelis dag widtaga, och derföre ei allenast genom extractum Protocolli detta sitt beslut med de öfriga respective Stånden straxt communicera, utan ock genom Deputation [m]ålet til skyndsamt afgörande anmäla.
Sådan Mennisko kärlek och ömhet för den fattigas räddning från Hungers nöd, Hedrar bäst Högwördi[ga Stå]ndet, och skall i en framtid ehwad wälfni[ngar] och kunde existera befria oss från tilmälen af försummelse och kallsinnighet i Rikets närwarande betrykta tilstånd.
[1]
Nöyrä muistio
Rahanpuute, joka kaikkialla painaa valtakunnan alamaisia, ja siitä huolimatta kohtuuttoman korkeiksi nousseet viljan ja muiden ruokatavaroiden hinnat, sekä yleinen vekseleiden25 puute niiden keskuudessa, jotka haluavat tuoda maahan viljaa, ei voi muuta kuin suuresti huolestuttaa jokaista rehellistä ruotsalaista.
Mutta kun kaikki valtakunnan alamaiset ovat uskoneet hyvinvointinsa valtakunnan korkea-arvoisten säätyjen helliin käsiin ja siksi odottavat niiltä apua, heti Jumalan jälkeen, emme mitenkään näin huolestuttavien olosuhteiden vallitessa voi olla tunteettomia tai hukata yhtäkään tilaisuutta hankkia kanssaveljillemme nopeaa ja varmaa apua, ellemme halua menettää nauttimaamme luottamusta ja antaa yhteisen hyvän vihollisille sitä iloa, että isänmaa käsissämme nääntyisi.
On kuitenkin olemassa useita keinoja tämän kaiken pahan vastustamiseksi, eikä yhtäkään niistä tule jättää käyttämättä, koska nyt niitä kaikkia tarvitaan. Koska osa niistä kuitenkin ylittää minun tietoni ja kykyni[2] sellaisissa asioissa, ilmoitan hyväntahtoisesti ainoastaan yhden, joka on aiemmin koeteltu ja luotettava.
Vuonna 1741 valtakunnan korkea-arvoisten säätyjen ollessa koolla ilmaantui erityinen viljan hinnannousu ja pula, ja silloin säädyt pyysivät, että kuninkaallinen majesteetti yleisellä julistuksella sallisi sekä oman maan asukkaiden että ulkomaalaisten tuoda tiettynä ajanjaksona Suomeen ja Ruotsiin viljaa vierailla aluksilla samoilla ehdoilla kuin kotimaisilla aluksilla. Tämän kuninkaallinen majesteetti pani toimeen 12. helmikuuta samana vuonna26, ja sen seurauksena oli se siunattu hyöty, että viljaa tuotiin maahan huomattava määrä ja se myös myytiin melko kohtuulliseen hintaan.
Tästä syystä esitän nöyrimmin, että samanlainen määräys tulisi nyt pikaisesti antaa, ja sen tulisi olla voimassa ensi syksyyn Mikonpäivään27 asti.
Asia on käsitykseni mukaan melko tärkeä, eikä sitä ole syytä lainkaan lykätä. Hätä on nyt kaksinkertainen. Asiaa ei tee pakottavaksi ainoastaan viljanpuute, vaan vielä valitettavampaa on puute rahasta ja vekseleistä, joilla sitä voitaisiin ostaa ja tuoda maahan.
Pyydän siksi nöyrimmin herra puhemiestä28 ja arvoisaa säätyä suosiollisesti tukemaan tätä muistiotani ja lisäksi[3] pöytäkirjan otteella ilmoittamaan muille kunnioitettaville säädyille tällaisesta säädyn päätöksestä, ja lähetystön kautta29 suosittamaan asiaa nopeasti ratkaistavaksi.
Sellainen uutteruus isänmaan ja köyhien pelastamiseksi nälänhädältä, tulee tulevaisuudessa ja kaikista mahdollisista mullistuksista huolimatta vapauttamaan herra puhemiehen ja arvoisan säädyn soimauksilta laiminlyönnistä ja kylmäkiskoisuudesta valtakunnan nykyisessä ahdingossa. Tukholmassa 5. maaliskuuta [1766]
Roisto pettää isänmaansa
tai pahan aikeensa peittää
Sortaa köyhää, suojaa rikasta
rikkoo hyveen kaarta vastaan.
Kunnia jaloille sieluille,
jotka vapauden puolesta uskaltavat kaiken
Pakon ja vallattomuuden pitävät kurissa
eivät ole ostettavissa paltulla30.
Hillitsevät vallattomuuden,
eivät koskaan tahraa viattomuuden vaatetta
eivät koskaan muuta luonnettaan[4]
[?]kuin että hinta köyhille korotetaan kaikkein korkeimmaksi.31
Esitän siis nöyrällä kunnioituksella, jos korkea-arvoinen sääty pitää samanlaista ratkaisua erittäin tarpeellisena, että se otetaan ensi Mikon päivään asti käyttöön, ja tiedottaa siksi pöytäkirjan otteella tästä päätöksestään heti muille kunnioitettaville säädyille, ja myös lähetystön kautta tuo asian esille, jotta se ratkaistaisiin nopeasti.
Sellainen ihmisrakkaus ja hellyys köyhien pelastamiseksi nälänhädältä, tekee parhaiten kunniaa korkea-arvoiselle säädylle, ja tulee tulevaisuudessa ja kaikista mahdollisista mullistuksista huolimatta vapauttamaan meidät soimauksilta laiminlyönnistä ja kylmäkiskoisuudesta valtakunnan nykyisessä ahdingossa.
Suom. Veli-Matti Pussinen
Unfortunately this content isn't available in English
[1]
Ödmiukt Memor[ial]
Den Pe[n]ninge brist som öfwer alt tryc[k]er Rikets undersåtare, och det excessi[ve]32 pris, som spannemål och andra matwaror icke destå mindre äro upstegrade til, samt en allmän saknad på wäxlar för dem som wilja införskrifwa33 någon spannemål kunna ei annat än sätta Hwar redlig Swensk i yttersta bekymmer.
Men som samtelige Rikets undersåtare anförtrodt sin wälfärd i Riksens Högl. Ständers ömma händer, och följachteligen af dem äfwen näst gud wänta undsättning, är för oss ingalunda tid at i så bekymmersamma omständigheter wara känslolösa eller låta något tilfälle gå förbij, at skaffa wåra Medbröder en snar och säker undsättning, om wij ei wilja göra oss förlustige34 det förtroende wij åtnutit, och lemna det allmännas fiender den glädie, at foster landet under wåra händer skulle försmächta.35
Flera medel gifwas wäl at mota alt detta onda, af hwilcka inga böra försummas, ty nu behöfwas de allesamma[n.] Men som en del af dem öfwerträffa min insigt och styrcka i[2] dylika ärender, wil jag [i] bästa wälmening allenast [upgifwa] ett såsom tilförene36 försökt och på[lite]ligit.
År 1741: Då under Riksens Högl. St[änders] sammanwaru en märckelig37 dyrhet och brist på spannemål sig yppade anmodade Riksens Ständer Kongl. Maij:stt at til en wiss tid genom en allmän publication tilstädia38 så in- som Utlänske at på främmande fartyg, med samma hwilckor som på inländske få införa Spannemål, til finland och Swerige, som af Kongl. Maij:stt under d:n 12 Febr. samma år sattes i wärkställighet.39 Hwilcket medförde [d]en wälsignade nyttan, at ei allenast en ansenlig myckenhet spannemål föll in,40 utan äfwen såldes til ganska civilt41 pris.
I anledning hwaraf jag ödmiukel. underställer, om icke ett lika dant på bud nu med det aldra första borde utfärdas, som skulle wara til Michaeli tid42 nästinstundande höst.
Saken är i min tancka ganska angelägen, och tål ei minsta upskof. Nöden är nu dubbel. Det är ei [a]ll[e]nast brist på spannemål, som gör saken nödig utan det som än beklageligare är brist på penningar eller wäxlar at köpa och införskrifwa med.
Jag anhåller derföre ödmiukeligen H:r Taleman43 och Hederwärda Ståndet täktes ei allenast til detta mitt Memorial s[i]tt gunstiga bijfall lämna, utan ock gen[om][3] extractum protocolli,44 ett sådant Ståndets beslut de öfr[iga re]spective Stånden [m]eddela [och ge]nom en Deputation45 må[le]t til sky[nd]samt afgörande recommend[era.]
Sådan nijt för Fädernes l[an]dets och den fattigas räddning från Hunger[s]nöd skal i en framtid och ehwad wälfningar ock kunde existera befria Herr Taleman och det Hede[rw]ärda Ståndet för tilmälen46 af försummelse och kallsinnighet i Rikets närwarande betrykta ti[ls]tånd. Stockholm d:n 5 Mart[ii 1766]
Skiälm47 som Foster landet swiker
eller döljer någon skalck48
Trampar arma49 skyddar riker
träder öfwer dygdens balck.
Ädla siälars äreminne
som för frihet wåga alt
Twång och sielfs wåld hålla inne
och ei köpas för en palt.50
Tygla sielfswåld,
aldrig söla51 oskulds linne
aldrig ändra sin gestalt.52 [4]
[?]än at priset för den fattiga updyrckas53 til det h[ög]sta.54
Ja[g] underställer altså wördsammast o[m] Högwördiga Ståndet finner ett lijkadant expedient55 wara högst nödigt, att till instundande Mikaelis dag widtaga, och derföre ei allenast genom extractum Protocolli detta sitt beslut med de öfriga respective Stånden straxt communicera, utan ock genom Deputation [m]ålet til skyndsamt afgörande anmäla.
Sådan Mennisko kärlek och ömhet för den fattigas räddning från Hungers nöd, Hedrar bäst Högwördi[ga Stå]ndet, och skall i en framtid ehwad wälfni[ngar] och kunde existera befria oss från tilmälen af försummelse och kallsinnighet i Rikets närwarande betrykta tilstånd.
[1]
Nöyrä muistio
Rahanpuute, joka kaikkialla painaa valtakunnan alamaisia, ja siitä huolimatta kohtuuttoman korkeiksi nousseet viljan ja muiden ruokatavaroiden hinnat, sekä yleinen vekseleiden56 puute niiden keskuudessa, jotka haluavat tuoda maahan viljaa, ei voi muuta kuin suuresti huolestuttaa jokaista rehellistä ruotsalaista.
Mutta kun kaikki valtakunnan alamaiset ovat uskoneet hyvinvointinsa valtakunnan korkea-arvoisten säätyjen helliin käsiin ja siksi odottavat niiltä apua, heti Jumalan jälkeen, emme mitenkään näin huolestuttavien olosuhteiden vallitessa voi olla tunteettomia tai hukata yhtäkään tilaisuutta hankkia kanssaveljillemme nopeaa ja varmaa apua, ellemme halua menettää nauttimaamme luottamusta ja antaa yhteisen hyvän vihollisille sitä iloa, että isänmaa käsissämme nääntyisi.
On kuitenkin olemassa useita keinoja tämän kaiken pahan vastustamiseksi, eikä yhtäkään niistä tule jättää käyttämättä, koska nyt niitä kaikkia tarvitaan. Koska osa niistä kuitenkin ylittää minun tietoni ja kykyni[2] sellaisissa asioissa, ilmoitan hyväntahtoisesti ainoastaan yhden, joka on aiemmin koeteltu ja luotettava.
Vuonna 1741 valtakunnan korkea-arvoisten säätyjen ollessa koolla ilmaantui erityinen viljan hinnannousu ja pula, ja silloin säädyt pyysivät, että kuninkaallinen majesteetti yleisellä julistuksella sallisi sekä oman maan asukkaiden että ulkomaalaisten tuoda tiettynä ajanjaksona Suomeen ja Ruotsiin viljaa vierailla aluksilla samoilla ehdoilla kuin kotimaisilla aluksilla. Tämän kuninkaallinen majesteetti pani toimeen 12. helmikuuta samana vuonna57, ja sen seurauksena oli se siunattu hyöty, että viljaa tuotiin maahan huomattava määrä ja se myös myytiin melko kohtuulliseen hintaan.
Tästä syystä esitän nöyrimmin, että samanlainen määräys tulisi nyt pikaisesti antaa, ja sen tulisi olla voimassa ensi syksyyn Mikonpäivään58 asti.
Asia on käsitykseni mukaan melko tärkeä, eikä sitä ole syytä lainkaan lykätä. Hätä on nyt kaksinkertainen. Asiaa ei tee pakottavaksi ainoastaan viljanpuute, vaan vielä valitettavampaa on puute rahasta ja vekseleistä, joilla sitä voitaisiin ostaa ja tuoda maahan.
Pyydän siksi nöyrimmin herra puhemiestä59 ja arvoisaa säätyä suosiollisesti tukemaan tätä muistiotani ja lisäksi[3] pöytäkirjan otteella ilmoittamaan muille kunnioitettaville säädyille tällaisesta säädyn päätöksestä, ja lähetystön kautta60 suosittamaan asiaa nopeasti ratkaistavaksi.
Sellainen uutteruus isänmaan ja köyhien pelastamiseksi nälänhädältä, tulee tulevaisuudessa ja kaikista mahdollisista mullistuksista huolimatta vapauttamaan herra puhemiehen ja arvoisan säädyn soimauksilta laiminlyönnistä ja kylmäkiskoisuudesta valtakunnan nykyisessä ahdingossa. Tukholmassa 5. maaliskuuta [1766]
Roisto pettää isänmaansa
tai pahan aikeensa peittää
Sortaa köyhää, suojaa rikasta
rikkoo hyveen kaarta vastaan.
Kunnia jaloille sieluille,
jotka vapauden puolesta uskaltavat kaiken
Pakon ja vallattomuuden pitävät kurissa
eivät ole ostettavissa paltulla61.
Hillitsevät vallattomuuden,
eivät koskaan tahraa viattomuuden vaatetta
eivät koskaan muuta luonnettaan[4]
[?]kuin että hinta köyhille korotetaan kaikkein korkeimmaksi.62
Esitän siis nöyrällä kunnioituksella, jos korkea-arvoinen sääty pitää samanlaista ratkaisua erittäin tarpeellisena, että se otetaan ensi Mikon päivään asti käyttöön, ja tiedottaa siksi pöytäkirjan otteella tästä päätöksestään heti muille kunnioitettaville säädyille, ja myös lähetystön kautta tuo asian esille, jotta se ratkaistaisiin nopeasti.
Sellainen ihmisrakkaus ja hellyys köyhien pelastamiseksi nälänhädältä, tekee parhaiten kunniaa korkea-arvoiselle säädylle, ja tulee tulevaisuudessa ja kaikista mahdollisista mullistuksista huolimatta vapauttamaan meidät soimauksilta laiminlyönnistä ja kylmäkiskoisuudesta valtakunnan nykyisessä ahdingossa.
Suom. Veli-Matti Pussinen
Unfortunately this content isn't available in English