Previous Section: Ensimmäinen saarna käskyistä, § 4
Next Section: Ensimmäinen saarna käskyistä, § 6
§. 5.
Efter denna almänna förödelse af vårt slägte, som under en så lång tid hade upfyllt jorden med inbyggare, förkortades väl deras åldrar til någon del; men det började ock ifrån en enda stam på nytt at sprida sina grenar, som alla blif126vit noga undervista i Himmelens vilja, och ehuru han ej lefde mera än 350 år efter floden,1 kunde han likväl med undervisningar hinna til sina barna barns barn i 8:de eller 9:de led. Man finner väl huru ondskan och Afguda-dyrkan inritade sig efter hand ibland menniskorna; men det kunde ingalunda ske af okunnoghet; dock at förvara Salighets läran i sin helgd och renhet på jorden, utvalde Gud Abraham och hans efterkommande, för hvilka han i synnerhet ville uppenbara sin vilja, och det i synnerhet för den märkeliga ordsaks skul, som Herren sjelf säger: Jag vet, at han befaller sinom barnom och sino huse efter sig, at de skola hålla Herrans vägar, och göra hvad rätt och godt är. 1 Mos. B. 18:19. Och hvem kan neka, at icke det stora Nåde-löfte, som Abraham gafs om Qvinnones säd, at den af honom och hans efterkommande skulle födas och at all folk på jordene skulle varda välsignade i honom, v. 18. träffade Abraham äfven för detta nitet, som han hade för Herrans lag. Men Han var intet den ende i denna tiden; då omtalas i synnerhet en Guds dens Högstes Präst, vid namn Melchisedek,2 som predikade Herrans ord, och man finner ännu 400 år derefter, at i Midian var en Herrans Präst, vid namn Jetro, som gaf Moses sin dot127ter Zipora til hustru, hvilket tydeligen kan intagas af hans trogna förmaning til sin Svärson: 2 Mos. B. 2:21. Skjöt tu folket inför Gud, och framsätt ärenden för Gudi. Förklara för dem buden och lagarna, och visa dem den väg, på hvilken de böra vandra, och de skyldigheter, hvilka de böra i akttaga. Cap.18:19,20. j:fr. Prof Öfv. Sättn.3 Och är ingen tvifvel, at ju Herrans bud predikades ännu denna tiden på många ställen i verlden, fast med mera och mindre alfvare, mera och mindre med mennisko-dikter4 upblandade.
§ 5
Sen yleisen hävityksen jälkeen, jonka tämä maata asukkaillaan pitkään täyttänyt meidän sukukuntamme koki, heidän elinikänsä tosin jonkin verran lyhentyi. Mutta ihmiskunta alkoi kuitenkin yhdestä ainoasta rungosta uudelleen levittää oksiaan, jotka kaikki saivat126 perusteellisen opetuksen Taivaan tahdosta, ja vaikka Nooa ei elänyt kauemmin kuin 350 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen, hän saattoi kuitenkin opetuksillaan tavoittaa lastensa lapsenlapset kahdeksanteen tai yhdeksänteen polveen saakka. Tiedämme hyvin, kuinka pahuus ja epäjumalanpalvonta vähitellen lisääntyivät ihmisten keskuudessa, mutta se ei mitenkään voinut johtua tietämättömyydestä. Silti Jumala, säilyttääkseen autuuden opin pyhyydessään ja puhtaudessaan maan päällä, valitsi Abrahamin ja hänen jälkeläisensä, joille hän erityisesti halusi ilmoittaa tahtonsa, ja tämä erityisesti sen merkittävän perusteen vuoksi, jonka Herra itse antaa: Minä tiedän, että hän käskee poikiaan ja jälkeentulevaa sukuaan pysymään Herran tiellä ja noudattamaan oikeutta ja vanhurskautta51. Moos. 18:19. Ja kuka voisi kieltää, etteikö Abrahamille annettu suuri armonlupaus, että naisen siemen6 oli syntyvä hänestä ja hänen jälkipolvistaan ja että hänen saamansa siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille 1. Moos. 18:18, kohdistui Abrahamiin myös siksi, että hänellä oli niin palava into Herran lakia kohtaan. Mutta hän ei ollut ainoa tuona aikana: erityisesti mainitaan Korkeimman Jumalan pappi nimeltä Melkisedek,7 joka saarnasi Herran sanaa. Ja 400 vuotta myöhemmin voimme nähdä, että Midianin maassa elänyt Jetro, joka antoi Moosekselle tyttärensä127 Sipporan vaimoksi, oli Herran pappi, mikä voidaan selvästi nähdä hänen uskollisesta kehotuksesta vävylleen 2. Moos. 2:21: Edusta sinä kansaa Jumalan edessä ja tuo sen kiistat Jumalan eteen. Neuvo kansalle tarkoin säännökset ja lait, opeta sille tie, jota sen tulee kulkea, ja kaikki, mitä sen tulee tehdä 2. Moos. 18:19–20, vertaa koekäännös.8 Ei ole siis epäilystäkään, etteikö Herran käskyjä vielä tuohon aikaan julistettu monessa paikassa maailmassa, vaikkakin enemmän tai vähemmän voimallisesti, ja enemmän tai vähemmän ihmisten sepitelmiin sekoittuneena.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 5.
Efter denna almänna förödelse af vårt slägte, som under en så lång tid hade upfyllt jorden med inbyggare, förkortades väl deras åldrar til någon del; men det började ock ifrån en enda stam på nytt at sprida sina grenar, som alla blif126vit noga undervista i Himmelens vilja, och ehuru han ej lefde mera än 350 år efter floden,9 kunde han likväl med undervisningar hinna til sina barna barns barn i 8:de eller 9:de led. Man finner väl huru ondskan och Afguda-dyrkan inritade sig efter hand ibland menniskorna; men det kunde ingalunda ske af okunnoghet; dock at förvara Salighets läran i sin helgd och renhet på jorden, utvalde Gud Abraham och hans efterkommande, för hvilka han i synnerhet ville uppenbara sin vilja, och det i synnerhet för den märkeliga ordsaks skul, som Herren sjelf säger: Jag vet, at han befaller sinom barnom och sino huse efter sig, at de skola hålla Herrans vägar, och göra hvad rätt och godt är. 1 Mos. B. 18:19. Och hvem kan neka, at icke det stora Nåde-löfte, som Abraham gafs om Qvinnones säd, at den af honom och hans efterkommande skulle födas och at all folk på jordene skulle varda välsignade i honom, v. 18. träffade Abraham äfven för detta nitet, som han hade för Herrans lag. Men Han var intet den ende i denna tiden; då omtalas i synnerhet en Guds dens Högstes Präst, vid namn Melchisedek,10 som predikade Herrans ord, och man finner ännu 400 år derefter, at i Midian var en Herrans Präst, vid namn Jetro, som gaf Moses sin dot127ter Zipora til hustru, hvilket tydeligen kan intagas af hans trogna förmaning til sin Svärson: 2 Mos. B. 2:21. Skjöt tu folket inför Gud, och framsätt ärenden för Gudi. Förklara för dem buden och lagarna, och visa dem den väg, på hvilken de böra vandra, och de skyldigheter, hvilka de böra i akttaga. Cap.18:19,20. j:fr. Prof Öfv. Sättn.11 Och är ingen tvifvel, at ju Herrans bud predikades ännu denna tiden på många ställen i verlden, fast med mera och mindre alfvare, mera och mindre med mennisko-dikter12 upblandade.
§ 5
Sen yleisen hävityksen jälkeen, jonka tämä maata asukkaillaan pitkään täyttänyt meidän sukukuntamme koki, heidän elinikänsä tosin jonkin verran lyhentyi. Mutta ihmiskunta alkoi kuitenkin yhdestä ainoasta rungosta uudelleen levittää oksiaan, jotka kaikki saivat126 perusteellisen opetuksen Taivaan tahdosta, ja vaikka Nooa ei elänyt kauemmin kuin 350 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen, hän saattoi kuitenkin opetuksillaan tavoittaa lastensa lapsenlapset kahdeksanteen tai yhdeksänteen polveen saakka. Tiedämme hyvin, kuinka pahuus ja epäjumalanpalvonta vähitellen lisääntyivät ihmisten keskuudessa, mutta se ei mitenkään voinut johtua tietämättömyydestä. Silti Jumala, säilyttääkseen autuuden opin pyhyydessään ja puhtaudessaan maan päällä, valitsi Abrahamin ja hänen jälkeläisensä, joille hän erityisesti halusi ilmoittaa tahtonsa, ja tämä erityisesti sen merkittävän perusteen vuoksi, jonka Herra itse antaa: Minä tiedän, että hän käskee poikiaan ja jälkeentulevaa sukuaan pysymään Herran tiellä ja noudattamaan oikeutta ja vanhurskautta131. Moos. 18:19. Ja kuka voisi kieltää, etteikö Abrahamille annettu suuri armonlupaus, että naisen siemen14 oli syntyvä hänestä ja hänen jälkipolvistaan ja että hänen saamansa siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille 1. Moos. 18:18, kohdistui Abrahamiin myös siksi, että hänellä oli niin palava into Herran lakia kohtaan. Mutta hän ei ollut ainoa tuona aikana: erityisesti mainitaan Korkeimman Jumalan pappi nimeltä Melkisedek,15 joka saarnasi Herran sanaa. Ja 400 vuotta myöhemmin voimme nähdä, että Midianin maassa elänyt Jetro, joka antoi Moosekselle tyttärensä127 Sipporan vaimoksi, oli Herran pappi, mikä voidaan selvästi nähdä hänen uskollisesta kehotuksesta vävylleen 2. Moos. 2:21: Edusta sinä kansaa Jumalan edessä ja tuo sen kiistat Jumalan eteen. Neuvo kansalle tarkoin säännökset ja lait, opeta sille tie, jota sen tulee kulkea, ja kaikki, mitä sen tulee tehdä 2. Moos. 18:19–20, vertaa koekäännös.16 Ei ole siis epäilystäkään, etteikö Herran käskyjä vielä tuohon aikaan julistettu monessa paikassa maailmassa, vaikkakin enemmän tai vähemmän voimallisesti, ja enemmän tai vähemmän ihmisten sepitelmiin sekoittuneena.
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section: Ensimmäinen saarna käskyistä, § 4
Next Section: Ensimmäinen saarna käskyistä, § 6
Names:
Biblical references:
Subjects: