Suomen maatalous, § 34

§ 34.

Hvad Tienste hions stadgan beträffar så är den en af de mäst Aristocratiska författningar som kunna gifvas, då den tvingar fri födda menniskor absolut til års tienst och det för en betalning som Husbönder sielfva velat åtaga sig at ärlägga. Sednare författningar hafva väl til någon del låssat dessa band, genom fr[ihe]ter för alla gifta arbetare, at få med jordägarens samtycke bo hvarest601 de vilja, hvarjemte de niuta någon lättnad uti sina Krono utlagor, då de hafva fyra barn, af hvilcka det yngsta ännu ei fylt 8 år. Det är doch osäkert om detta på alla orter noga följes. Hela detta ämne finnes af Hl. Doctor Chydenius utredt uti en kort afhandling redan 1778 om Husbönders och tienstehions naturliga Rätt.1om Husbönders och tienstehions naturliga Rätt: se Tankar Hvad botemedel kunde väl här föreslås så länge Tienstehions stadgan i det mästa gäller för Lag? Nei! Vårt Finland kan aldrig hielpas, eller det antal af arbetare som fordras til dess upodling frambringas, om ei den hel och hållen uphäfves, och det helt och hållit lämnas i hvarje husbondes hand at efter godtycko betinga sig2betinga sig: skaffa sig genom avtal så många tienste hion, och dagakarlar, som hvar och en åstundar, och arbetarena må betinga sig års löner och dags penning efter accord med sina husbönder, och dertil behöfves ingen Stadga, mera än uti all annan handel, och accorder, som utan särskilta Lagar tusende tals slutas. Är hög lön betingad, och arbetet är odugeligit, må husbonden vräka en sådan arbetare, är tienaren oförnögd med sin tienst, och husbonden ei blifver vid betinget,3blifver vid betinget: håller det man kommit överens om och han utan skäl stannar under hugg och slag, må han söka sin förmån på ett annat ställe, men om laga tvist dem emellan förekommer må derom dömmas efter slutade aftal och bådas förhållande. De allenast som äro arbetsföra, och vilja med tiggande föda sig eller blifva misstänkta för tiufnader och bedrägeri, skola förklaras fridlösa, bland hvilcka jag äfven ville at alla Bränvins Krögare borde räknas.

1. om Husbönders och tienstehions naturliga Rätt: se Tankar
2. betinga sig: skaffa sig genom avtal
3. blifver vid betinget: håller det man kommit överens om

§ 34

Palkollissääntö kuuluu aristokraattisimpiin säädöksiin, joita ajatella saattaa, kun se pakottaa vapaiksi syntyneet ihmiset pakolliseen vuosipalvelukseen ja vieläpä sellaista korvausta vastaan, jonka isännät ovat itse halunneet ottaa maksaakseen. Myöhemmät säädökset ovat toki jonkin verran löysentäneet näitä siteitä myöntämällä kaikille avioituneille työntekijöille oikeuden asua maanomistajan suostumuksella missä601 haluavat, ja lisäksi he ovat saaneet hieman helpotusta kruunulle meneviin maksuihinsa siinä tapauksessa, että heillä on neljä lasta, joista nuorin ei ole vielä täyttänyt kahdeksaa vuotta. On kuitenkin epävarmaa, noudatetaanko tätä säädöstä kaikilla seuduilla tarkasti. Korkeasti oppinut tohtori Chydenius on selvittänyt koko tämän aihepiirin jo 1778 julkaisemassaan lyhyessä tutkielmassa Isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista.4Isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista Mitä parannuskeinoa voitaisiin tähän asiaan esittää, niin kauan kuin palkollissääntö on keskeisiltä osiltaan lakina voimassa? Ei, Suomeamme ei voida koskaan auttaa nousemaan eikä sen viljelyn kehittämiseen tarvittavaa työntekijöiden määrää saada syntymään, ellei tuota sääntöä kumota kokonaan ja jätetä täysin jokaisen isännän päätettäväksi, miten monta vakinaista palkollista ja päivätyöläistä hän on valmis palkkaamaan, ja työläisille anneta oikeutta sopia vuosi- ja päiväpalkoistaan neuvottelemalla isäntiensä kanssa. Siihen ei tarvita mitään ohjesääntöä sen enempää kuin muuhunkaan kaupankäyntiin ja sopimuksiin, joita solmitaan tuhansittain ilman niitä koskevia erityisiä lakeja. Olkoon isännällä oikeus irtisanoa työläinen, jos korkeasta palkasta on sovittu, mutta työn jälki on kelvotonta, ja jos palvelija on tyytymätön palveluspaikkaansa eikä isäntä noudata sovittuja ehtoja ja palvelijaa lyödään ja piiskataan ilman aihetta, olkoon hänellä oikeus etsiä etujensa mukaista työpaikkaa muualta, mutta jos osapuolten välille syntyy oikeudellinen kiista, asia ratkaistakoon solmittujen sopimusten ja osapuolten olojen perusteella. Vain sellaiset työkykyiset henkilöt, jotka pyrkivät hankkimaan toimeentulonsa kerjäämällä tai joita epäillään varkauksista ja petoksista, julistettakoon lainsuojattomiksi, ja heidän joukkoonsa haluaisin lukea myös kaikki viinaa myyvät kapakoitsijat.

1. Isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista

Unfortunately this content isn't available in English