Suomen maatalous, § 28

§ 28.

Sådana Hushålls författningar anser jag i gemen först skadeliga för arbets driften och mängden af tilvärkningar. Det vore för hårdt tänkt emot en Allvis Gud, om han ei förstått att sätta menniskoslächtet i rörelse, at förvärfva sig sina behofver. Oskäliga diuren ledas genom en naturlig drift at ei allenast skaffa sig sina nödtorfter utan ock beqvämligheter, Bäfvern at bygga sig en tienlig boning och mullvaden at samla sig en ömnog1ymnig vinterföda, skulle då förnuftiga varelser ei ledas til sådant utan författningar? Det kan ju aldrig nekas, at forntidens menniskor långt för än Styrande Machten viste eller ville befatta sig med näringarna frambrachte de ädlaste och dyrbaraste tilvärkningar, och ömnogaste tilgång på uppehälle, sådant intyga många redan til en del för594lorade konster, och at Sverige för flera hundrade år tilbaka var i tilstånd at förse sina inbyggare, som då voro mycket talrikare än nu,2som då voro mycket talrikare än nu: Det var en vanlig uppfattning under 1700-talet att befolkning i Sverige och i världen varit betydligt större förr. Enligt t.ex. Montesquieu hade jordens befolkning förr varit tio gånger större. Från och med 1749 fick man i Sverige någorlunda tillförlitliga uppgifter om befolkningsmängden och det visade sig att tidigare uppskattningar hade varit i överkant. med egen spannemål. Flera hundrade i den bekanta verlden utgångna stora städer, flera tusende ödelagda byar, och flera millioner menniskor saknas nu emot förra tider, alt genom olyckeliga Styrelsers inmängande3olyckeliga Styrelsers inmängande: att makthavarna på ett olyckligt sätt blandat sig uti näringa[rn]a. Och hvarifrån skola de Styrande inhämta några säkra uplysningar om näringarnas drift, då hvarcken deras undervisare eller böcker eller Collegier eller Rikets stora män hvarcken veta, kunna eller vilja uptäncka de tusende tals utvägar [so]m hvar enskilt verldsborgare kan påhitta och ville försöka til sin förkofring.

Men Kongl. Finska Hushålls Sälskapet torde äfven begära auctors yttrande derom, huru alt sådant ondt skall afhielpas? hvilcket jag uti närvarande ställning anser för omöjeligit, men sådana tider äro doch icke omöjeliga at framdeles kunna inträffa, då mera eller mindre blefve möjeligit, i hvilcket afsende jag nödgas, med all uptänckelig vördnad för Författningarna föreställa dem, såsom til intet giorda.

1. ymnig
2. som då voro mycket talrikare än nu: Det var en vanlig uppfattning under 1700-talet att befolkning i Sverige och i världen varit betydligt större förr. Enligt t.ex. Montesquieu hade jordens befolkning förr varit tio gånger större. Från och med 1749 fick man i Sverige någorlunda tillförlitliga uppgifter om befolkningsmängden och det visade sig att tidigare uppskattningar hade varit i överkant.
3. olyckeliga Styrelsers inmängande: att makthavarna på ett olyckligt sätt blandat sig 

§ 28

Pidän tuollaisia taloussäädöksiä yleensä haitallisina ensinnäkin työhalun ja valmistuvien tuotteiden määrän kannalta. Olisi liian kohtuutonta ajatella kaikkitietävästä Jumalasta, ettei hän olisi älynnyt panna ihmissukua ahertamaan, ansaitsemaan työllään kaikkea, mitä se tarvitsee. Järjettömiä eläimiä ohjaa luonnollinen vaisto hankkimaan välttämättömyyksien lisäksi myös mukavuuksia elämäänsä, majavan rakentamaan kelvollisen asumuksen ja kontiaisen kokoamaan hyvin riittävän ravintovaraston talveksi, miksi siis järjelliset olennot eivät ohjautuisi tuollaiseen toimintaan ilman säädöksiä? Eihän koskaan voida kiistää sitä, että jo kauan ennen kuin hallitusvalta ymmärsi tai halusi puuttua elinkeinoasioihin muinaisten aikojen ihmiset valmistivat mitä jaloimpia ja kallisarvoisimpia teoksia ja hankkivat mitä runsaimmat elämisen mahdollisuudet itselleen, mistä ovat todisteena monet jo osaksi kadonneet594 taidot, ja että Ruotsi kykeni vuosisatoja sitten, jolloin sen väkiluku oli paljon nykyistä suurempi,4väkiluku oli paljon nykyistä suurempi: Tähän aikaan uskottiin yleisesti, että Ruotsin ja koko maapallon väkiluku oli aikaisemmin ollut huomattavasti suurempi. Esim. Montesquieun mukaan maapallon väkiluku oli ollut kymmenkertainen senhetkiseen verrattuna. Ruotsin väkiluvusta saatiin vuodesta 1749 alkaen tarkkoja lukuja, jotka osoittautuivat huomattavasti oletettua alhaisemmiksi. tuottamaan kaiken asukkaittensa tarvitseman viljan. Sadat tunnetusta maailmasta kadonneet suuret kaupungit, tuhannet autioiksi jätetyt kylät ja miljoonat ihmiset ovat nykyisin poissa, mikä kaikki johtuu epäonnistuneesti toimivien hallitusten sekaantumisesta elinkeinoasioihin. Ja mistäpä hallitsijat saisivat varmoja tietoja elinkeinojen toiminnasta, kun heidän opettajansa tai kirjat tai kollegiot tai valtakunnan mahtimiehet eivät tiedä, tunne eivätkä halua pohtiakaan niitä tuhansia keinoja, joita kuka tahansa maailman asukas voi keksiä ja yrittää ottaa käyttöön vaurastuakseen?

Kuninkaallinen Suomen Talousseura halunnee kuulla myös kirjoittajan lausunnon siitä, miten kaikki tämä paha voidaan poistaa. Pidän sitä nykyisessä tilanteessa mahdottomana, mutta ei kuitenkaan ole mahdotonta, että tulevaisuudessa ilmaantuisi aikoja, jolloin voitaisiin saada ainakin jotakin aikaan, ja tässä mielessä joudun kaikkea ajateltavissa olevaa kunnioitusta säädöksiä kohtaan osoittaen kuvittelemaan, että ne olisi mitätöity.

1. väkiluku oli paljon nykyistä suurempi: Tähän aikaan uskottiin yleisesti, että Ruotsin ja koko maapallon väkiluku oli aikaisemmin ollut huomattavasti suurempi. Esim. Montesquieun mukaan maapallon väkiluku oli ollut kymmenkertainen senhetkiseen verrattuna. Ruotsin väkiluvusta saatiin vuodesta 1749 alkaen tarkkoja lukuja, jotka osoittautuivat huomattavasti oletettua alhaisemmiksi.

Unfortunately this content isn't available in English