Previous Section: Suomen maatalous, § 22
Next Section: Suomen maatalous, § 24
589
§ 23.
Utom alla dessa hinder uti vår Finska hushållning, som alla på vist sätt ligga uti sielfva författningarna, gifvas äfven några andra, mera eller mindre betydande, bland hvilcka jag först får omnämna det, som genom domares och Ämbetsmäns förvållande förorsakas. Fordna tiders händelser uplysa nogsamt, huru mycken väld1 och orätvisa då för tiden trykt Finska Allmogen. Jag ville ingalunda misstäncka närvarande Styrelser om sådant; Men om man likväl med lugn betrachtar närvarande händelser, så måste man märcka äfven en stor åtskilnad. Styrande Embetsmän på ena orten gå en menighet med råd och dåd tilhanda, at med all möjelig rättvisa bijträda ett trykt folk: de äro Fäder för en menighet, och kunna ei nog beprisas för sin rättvisa, oväldughet och outtrötteliga möda at tiena ett folk, men tilståndet torde ei vara ena handa allestädes. Sådana torde ock finnas, som oftast följa egna nycker, som med nya påfund vilja betu[nga] menigheter, hvilcka altid tryckas af den Aristo[cra]tiska machten och där rättvisan ofta kan blifva nog dyr.
Finlands Högre Domstolar måste ännu vara de säkra tilflychts orter där rättsökande skyddas under Lagen. Men bland de lägre torde doch gifvas en eller annan, som beklädes af ynglingar, som antingen sakna nödig ärfarenhet eller ledas af egennyttan, och blifva tryckande för menigheten. Huru önskeligit vore det icke, at det gåfves Freds-domare bland oss såsom i Danmark,2 hvarigenom flera tusende rättegångs mål blifvit förlikta, doch utan at dermed betunga den redan nog annors lastade Staten, och så inrättade, at Domaren fant det stridande emot sitt interesse at upskiuta med målen från den ena rättegångs timman til en annan; ty den nu brukeliga föröker altid sportlerna3 genom upskof, och då kan man förstå at dertil altid gifvas anledningar.
589
§ 23
Näiden kaikkien meidän suomalaista talouttamme häiritsevien esteiden lisäksi, jotka kaikki tavallaan sisältyvät säädöksiin itseensä, on myös muutamia muita, eräät merkittävämpiä, toiset vähemmän tärkeitä, ja niistä haluan ensimmäiseksi mainita tuomareiden ja virkamiesten tuottaman riesan. Entisaikojen tapahtumat osoittavat selvästi, millainen mielivalta ja vääryys silloin sortivat Suomen rahvasta. En halua mitenkään epäillä nykyajan hallituksia mistään sellaisesta, mutta jos kuitenkin tarkastellaan rauhallisesti nykyajan tapahtumia, joudutaan myös havaitsemaan suuria eroja. Jonkin paikkakunnan hallinnosta vastaavat virkamiehet auttavat asukkaita neuvoin ja teoin ja osoittavat kaikin mahdollisin tavoin oikeamielisyyttä sorretulle kansalle; he ovat todella isiä yhteiselle kansalle, eikä heitä voida kylliksi kiittää oikeudenmukaisuudestaan, puolueettomuudestaan ja uupumattomasta halustaan palvella kansaa, mutta asiat eivät liene kaikkialla samoin. Sellaisiakin lienee, jotka useimmiten noudattavat omia oikkujaan ja pyrkivät uusilla päähänpistoillaan lisäämään asukkaiden taakkaa. Näitähän aristokraattien valta aina sortaa, ja heidän edessään oikeuden saaminen voi usein käydä perin kalliiksi.
Suomen ylemmät tuomioistuimet ovat varmastikin yhä varmoja turvapaikkoja, joissa oikeuden etsijöitä suojellaan lain voimalla. Mutta alempien joukossa lienee kuitenkin muutamia, joissa tuomareina toimivat joko tarpeellista kokemusta vailla olevat tai omaa etuaan tavoittelevat ja yhteistä kansaa sortavat nuoret miehet. Miten toivottavaa olisikaan, että meidänkin keskuudessamme toimisi rauhantuomareita kuten Tanskassa.4 He ovat saaneet aikaan sovitteluratkaisun tuhansissa oikeustapauksissa. Tosin niillä ei saisi rasittaa muiden asioiden takia jo kylliksi kuormitettua valtiovaltaa, ja järjestelmän tulisi olla sellainen, että tuomari havaitsisi asian käsittelyn lykkäämisen istunnosta toiseen myöhempään istuntoon oman etunsa vastaiseksi; nykyisen käytännön mukaanhan tuomari lisää aina sporttelitulojaan5 lykkäyksillä, ja on hyvin ymmärrettävissä, että niihin löytyy aina syitä.
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section: Suomen maatalous, § 22
Next Section: Suomen maatalous, § 24
Names:
Biblical references:
Subjects: