Previous Section: Suomen maatalous, § 20
Next Section: Suomen maatalous, § 22
§ 21.
Vidare och för det Siette borde hit ock räknas den tryckande tyngd för Landtmannen, at ei allenast först sätta sina Landsvägar i fullkomligit stånd, utan äfven at genom täta resor hela sommaren igenom bibehålla dem i god ordning genom flitigt påbyggande af sina väga lotter,1 då likväl det på vist sätt tilhörde resande, at vid sin genomfart med någon del af skiuts legan2 bidraga til deras i stånd hållande, såsom redan på flera utländska orter är brukeligit; ty det händer oftast, at den aldra angelägnaste vår sånings tiden Allmogen stämmes ofta på 10 mil at i stånd sätta sina vägastycken med hot af svår plicht, hvilcken at undvika, landtmannen nödgas plichta med vanhäfd3 eller försummad såning på sin egen åker, och det så ofta som de til vägens reparation anbefallas.
Med dessa olägenheter må äfven den förenas, at Landtmannen är plichtig enligt lag at ligga i håll4 några dagar med sin häst på gästgifvare gårdarna efter sina indelta skåf eller tourer5 några gångor om året, hvilcket allmogen för några år sedan sökte at undslippa, och derföre tilbödo Gästgifvarena en och 2 Rd:r af mantalet ehuru flera Gästgifvare ald[e]les intet nytja några håll588 hästar, utan skiutsa med sina egna, och däremot upbära af dem som borde stå i håll en större summa pengar om året, hvilcket synes nog hårdt då Gästgifvaren först bär upp en dryg skiuts lega och sedan genom hållets betalande kanske 2 a 3 dubbel betalning deröfver, hvarmed jag äfven fogar tilsammans Landtmännens bitra klagan öfver den oskonsamma och hästmördande körning, som våra aristocrater nu bruka, som ingen annorstädes än i vårt rike är låflig, och dödar mången Landtmans endaste ök.
§ 21
Edelleen ja kuudenneksi pitäisi tässä ottaa huomioon myös se maamiestä rasittava taakka, että hän joutuu paitsi rakentamaan maantiensä täysin ajokelpoiseen kuntoon myös koko kesän ajan toistuvasti pitämään niitä hyvässä kunnossa tekemällä ahkerasti parannustöitä tieosuuksillaan, vaikka tavallaan oikeastaan kyytimatkalaisille kuuluisi maksaa niiden kunnossapidosta jollakin kyytimaksun osalla, kuten monilla ulkomaiden seuduilla on jo yleisenä tapana. Useimmitenhan käy niin, että rahvas haastetaan usein kiireisimpänä kevätkylvöjen aikana 10 peninkulman taipaleelle panemaan ankarien sakkojen uhalla kuntoon tieosuutensa, ja tämän välttääkseen maamies joutuu lyömään laimin oman tilansa hoidon tai jättämään kylvönsä tekemättä aina, kun tien korjaustöihin käsketään.
Näihin hankaluuksiin voidaan lisätä sekin, että maamies on lain mukaan velvollinen päivystämään hevosineen muutamia päiviä kestikievarissa vuorojärjestyksen mukaisesti muutamia kertoja vuodessa, mistä rasitteesta rahvas yritti muutamia vuosia sitten päästä vapaaksi tarjoamalla kestikievareille riikintaalerin tai jopa kaksi manttaalilta, vaikka useat kestikievareiden isännät eivät lainkaan käytä hollihevosia,588 vaan hoitavat kyydit omilla hevosillaan ja perivät siitä hyvästä vuosittain suurehkon summan niiltä, joiden pitäisi osallistua hollipäivystykseen. Tämä näyttää perin kovalta kohtelulta, kun kievarinpitäjä ensinnäkin perii runsaanlaisen kyytimaksun ja sitten hollivelvollisten maksuina lisäksi ehkä kaksin- tai kolminkertaisen summan, ja tähän yhteyteen liitän myös maamiesten katkerat valitukset aristokraattiemme nykyisin suosimasta säälimättömästä ja hevosia tappavasta ajotavasta, jollaista laki ei salli missään muualla kuin meidän valtakunnassamme ja joka tappaa monenkin maamiehen ainoan ajokin.
Unfortunately this content isn't available in English
§ 21.
Vidare och för det Siette borde hit ock räknas den tryckande tyngd för Landtmannen, at ei allenast först sätta sina Landsvägar i fullkomligit stånd, utan äfven at genom täta resor hela sommaren igenom bibehålla dem i god ordning genom flitigt påbyggande af sina väga lotter,6 då likväl det på vist sätt tilhörde resande, at vid sin genomfart med någon del af skiuts legan7 bidraga til deras i stånd hållande, såsom redan på flera utländska orter är brukeligit; ty det händer oftast, at den aldra angelägnaste vår sånings tiden Allmogen stämmes ofta på 10 mil at i stånd sätta sina vägastycken med hot af svår plicht, hvilcken at undvika, landtmannen nödgas plichta med vanhäfd8 eller försummad såning på sin egen åker, och det så ofta som de til vägens reparation anbefallas.
Med dessa olägenheter må äfven den förenas, at Landtmannen är plichtig enligt lag at ligga i håll9 några dagar med sin häst på gästgifvare gårdarna efter sina indelta skåf eller tourer10 några gångor om året, hvilcket allmogen för några år sedan sökte at undslippa, och derföre tilbödo Gästgifvarena en och 2 Rd:r af mantalet ehuru flera Gästgifvare ald[e]les intet nytja några håll588 hästar, utan skiutsa med sina egna, och däremot upbära af dem som borde stå i håll en större summa pengar om året, hvilcket synes nog hårdt då Gästgifvaren först bär upp en dryg skiuts lega och sedan genom hållets betalande kanske 2 a 3 dubbel betalning deröfver, hvarmed jag äfven fogar tilsammans Landtmännens bitra klagan öfver den oskonsamma och hästmördande körning, som våra aristocrater nu bruka, som ingen annorstädes än i vårt rike är låflig, och dödar mången Landtmans endaste ök.
§ 21
Edelleen ja kuudenneksi pitäisi tässä ottaa huomioon myös se maamiestä rasittava taakka, että hän joutuu paitsi rakentamaan maantiensä täysin ajokelpoiseen kuntoon myös koko kesän ajan toistuvasti pitämään niitä hyvässä kunnossa tekemällä ahkerasti parannustöitä tieosuuksillaan, vaikka tavallaan oikeastaan kyytimatkalaisille kuuluisi maksaa niiden kunnossapidosta jollakin kyytimaksun osalla, kuten monilla ulkomaiden seuduilla on jo yleisenä tapana. Useimmitenhan käy niin, että rahvas haastetaan usein kiireisimpänä kevätkylvöjen aikana 10 peninkulman taipaleelle panemaan ankarien sakkojen uhalla kuntoon tieosuutensa, ja tämän välttääkseen maamies joutuu lyömään laimin oman tilansa hoidon tai jättämään kylvönsä tekemättä aina, kun tien korjaustöihin käsketään.
Näihin hankaluuksiin voidaan lisätä sekin, että maamies on lain mukaan velvollinen päivystämään hevosineen muutamia päiviä kestikievarissa vuorojärjestyksen mukaisesti muutamia kertoja vuodessa, mistä rasitteesta rahvas yritti muutamia vuosia sitten päästä vapaaksi tarjoamalla kestikievareille riikintaalerin tai jopa kaksi manttaalilta, vaikka useat kestikievareiden isännät eivät lainkaan käytä hollihevosia,588 vaan hoitavat kyydit omilla hevosillaan ja perivät siitä hyvästä vuosittain suurehkon summan niiltä, joiden pitäisi osallistua hollipäivystykseen. Tämä näyttää perin kovalta kohtelulta, kun kievarinpitäjä ensinnäkin perii runsaanlaisen kyytimaksun ja sitten hollivelvollisten maksuina lisäksi ehkä kaksin- tai kolminkertaisen summan, ja tähän yhteyteen liitän myös maamiesten katkerat valitukset aristokraattiemme nykyisin suosimasta säälimättömästä ja hevosia tappavasta ajotavasta, jollaista laki ei salli missään muualla kuin meidän valtakunnassamme ja joka tappaa monenkin maamiehen ainoan ajokin.
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section: Suomen maatalous, § 20
Next Section: Suomen maatalous, § 22
Places:
Names:
Biblical references:
Subjects: