Suomen maatalous, § 15

§ 15.

Hvad Skattemannen11skattebonden beträffar, så bör man väl medgifva, at han [på] vist sätt kan kallas Dominus fundi12Dominus fundi: lat. jordherre eller jordägare, men dervid insmyga sig icke destå mindre flera skadeliga sviter, dels vid dess försäljande dels ock då ett Skatte hemman skall gå i arf, dels ock då det skall stå under flera Ämbetsmäns tilsyn och räntetagare.

Ingen skatteman kan hafva at klaga, om Kronan vill inlösa ett sådant hemman för några behofver då Hon vill inlösa det til samma summa, som en Skatteman af andra biudes derföre, men om det för 3 års Skattevrak133 års Skattevrak: Denna bestämmelse, som hade varit i kraft sedan 1541, hade emellertid upphävts genom skatteköpsförordningen 21.2.1789, se Finska lantbrukets upp­hjälpande, § 14, not 2. eller ock för mindre summa skall gå til Kronan än andras båd är, då måste honom beröfvas en egendom, den han lagligen i sin ordning sielf eller des förfäder eller af förra ägare sig tilhandlat och måste blifva en uppenbar orätt.

För det andra, om en sådan skattejord kommer at gå uti arf; och den samma skall hos den ena arfvingen blifva ett fidei commisse,14fidei commisse: fideikommiss, egendom som till följd av t.ex. förordnande eller testamente för alltid skulle stanna inom en viss släkt som ei får delas, lida andra arfvingarna då de ei få deltaga i jorden, oachtat hvad lösen som kan bestås. Ett sådant begrep hafva många trodt blifva ett hufvudsakeligit medel til befrämjande af ett godt jord- och landtbruk, men jag måste ärkänna, at sådant är icke annat än ett medel at äfven bland jordbrukare uprätta aristocrater, som sedan mera eller mindre nytja de andra såsom sina tienare eller trälar, hvarigenom de större581 hemmans ägare ganska mycket hindra de andra ifrån upodlingen af all möjelig under hemmanet liggande jord, eller ock gör dem till skattdragare15person som bär skattebördan under sig, och derigenom lägger hinder i vägen för den folkförökning, som annors vore möjelig.

Men när hemmanen få emellan alla barnen gå i arf i större eller mindre delar efter lag, utan någon tilfrågan om hemmanet tål någon sådan klyfning, så är grunden lagd til en märckelig förökning af folkståcken,16en märckelig förökning af folkståcken: en betydande befolkningsökning och til upodling af all jord som möjeligen kan upbrukas. Eller hvad har Högsta machten, eller Domstolar at göra därmed om en hemmans brukare, til exempel af 1/8 mantal, får 8 eller 12 sönner, af hvilcka en del torde se sig om på andra håll, men 5 eller 6 stycken dela jorden sig emellan, så måste alla dessa arbeta sig fram hvar på sin jordtorfva dels genom slögder dels ock genom upodling af all brukbar jord. Man invänder väl: men om där icke finnes så mycken brukbar jord, som sedan kunde förslå för 5 a 6 nya hushåll, hvarpå jag svarar, sådant är ei Regeringens omsorg, det må en och hvar af dem sielfva sörja före, och då först kunna upodlingar ske på sådana ställen dem ingen förr trodt kunna göras växtliga, då kunna ängar dikas i tegar, då påtänckas plantger,17plantager, områden för växtodlingar och planteringar då drifvas de til allehanda slags slögder, några blifva snickare, andra stolmakare, andra förfärdiga Chatuller,18schatuller och andra blifva terpentin Kokare,19terpentin Kokare: personer som framställde terpentinolja genom att koka eller destillera terpentinkåda som utvanns ur barrträd med mera, och då tilväxer folkhopen, som under en aristocratisk styrelse måste fly landet, gå til siös och rymma til Ängland och Hålland. Man säger väl: det är omöjeligit, at så mycket folk som af deras flera hushåll kunna upkomma kunde lefva på en så liten jord? Sådant strider aldeles emot all kammar principe, de måste alla blifva tiggare. Men hvarföre fruchtar man nu för det, som doch är det man hälst önskar och mäst söker neml. tilväxt af menniskor, eller hvilcken räkenmästare eller reglerare är i stånd at utmärcka huru många personer skola möjeligen kunna lefva på en 50 a 60 tunneland, då inga närings författningar tvinga dem?

1. skattebonden
2. Dominus fundi: lat. jordherre
3. 3 års Skattevrak: Denna bestämmelse, som hade varit i kraft sedan 1541, hade emellertid upphävts genom skatteköpsförordningen 21.2.1789, se Finska lantbrukets upp­hjälpande, § 14, not 2.
4. fidei commisse: fideikommiss, egendom som till följd av t.ex. förordnande eller testamente för alltid skulle stanna inom en viss släkt
5. person som bär skattebördan
6. en märckelig förökning af folkståcken: en betydande befolkningsökning
7. plantager, områden för växtodlingar och planteringar
8. schatuller
9. terpentin Kokare: personer som framställde terpentinolja genom att koka eller destillera terpentinkåda som utvanns ur barrträd

§ 15

Verotalonpojan voidaan, se myönnettäköön, jossakin mielessä sanoa olevan dominus fundi eli maanomistaja, mutta tämän määrittelyn oheen hiipii silti useita haitallisia varauksia, jotka osaksi koskevat tilan myyntiä, osaksi myös verotilan periytymistä ja osaksi myös sen joutumista useiden virkamiesten valvontaan ja veronkantajien käsiin.

Kenelläkään verotalonpojalla ei voi olla valittamista, jos kruunu haluaa lunastaa tuollaisen tilan joitakin tarpeita varten, silloin kun kruunu haluaa lunastaa sen samalla summalla, jonka muut siitä tuolle verotalonpojalle tarjoavat, mutta jos hän menettää sen kolmen vuoden verorästeistä20kolmen vuoden verorästeistä: Tämä vuodesta 1541 voimassa ollut määräys oli lakkautettu 21.2.1789 annetulla asetuksella Kongl. maj:ts nådiga förordning, om krono-hemmans försäljande til skatte, samt the förmoner och wilkor, hwarunder skatte-hemman hädanefter skola innehafwas. Gifwen Stockholms slott then 21 februarii 1789. tai muiden tarjoamaa hintaa pienemmällä summalla, häneltä väistämättä riistetään omaisuutta, jonka hän on laillisesti hankkinut itse tai perinyt esi-isiltään tai ostanut edellisiltä omistajilta, ja väistämättä hän kärsii ilmiselvää vääryyttä.

Jos toiseksi tuollainen veromaa siirtyy perintönä ja siitä tulee jollekin perilliselle sääntöperintötila, jota ei saa jakaa osiin, vahinkoa kärsivät muut perilliset riippumatta mahdollisista lunastussummista. Monet ovet uskoneet, että tuollaisesta ratkaisusta tulisi keskeinen keino hyvän maanviljelyn ja tilanhoidon edistämiseen, mutta minun on avoimesti sanottava, ettei se ole muuta kuin keino aristokraattien luomiseksi maanviljelijöidenkin joukkoon, jolloin he sitten käyttävät toisia ainakin jossakin määrin palvelijoinaan tai orjinaan. Tällöin suurempien581 tilojen omistajat varsin vahvasti estävät muita ottamasta viljelykseen kaikkea mahdollista tilalle kuuluvaa maata tai alistavat heidät veroa maksaviksi alustalaisikseen ja estävät täten väestönkasvua, joka olisi muuten mahdollista.

Mutta kun tilat saadaan jakaa kaikkien lasten kesken perinnöksi lakien säätämällä tavalla suuremmiksi tai pienemmiksi osiksi ja ilman kysymyksiä siitä, kestääkö tila tuollaista jakoa, lasketaan perusta merkittävälle väestönkasvulle ja kaiken viljelykelpoisen maan käyttöönotolle. Toisin sanottuna: mitä tekemistä ylimmällä vallalla tai tuomioistuimilla on asiassa, jos vaikkapa 1/8 manttaalin tilan viljelijä saa 8 tai 12 poikaa, joista osa etsinee itselleen muita mahdollisuuksia, mutta 5 tai 6 poikaa jakaa maan keskenään? Silloinhan heidän kaikkien on jokaisen omalla maatilkullaan hankittava toimeentulonsa työllään, osaksi käsitöillä ja osaksi raivaamalla käyttöön kaikki viljelykelpoinen maa. Varmaankin kuullaan vastaväite: mutta entäpä ellei ole niin paljon viljelykelpoista maata, että se riittäisi elättämään 5–6 uutta taloutta? Tähän vastaan, että siitä huolehtiminen ei ole hallituksen asia. Jokainen heistä joutuu itse huolehtimaan siitä, ja vasta silloin saadaan uudisraivauksia aikaan paikkoihin, joita kukaan ei ole aiemmin uskonut viljelyyn kelpaaviksi, vasta silloin voidaan niityt ojittaa sarkoihin, silloin mietitään mitä kasveja viljellään, silloin he joutuvat harjoittamaan monenlaisia käsitöitä. Eräistä tulee puuseppiä, muutamat valmistavat tuoleja, jotkut lippaita, ja eräistä tulee tärpätinkeittäjiä ym., ja silloin väestön kasvu korvaa sen väkimäärän, joka joutui aristokraattisen hallitusvallan aikana pakenemaan maasta, lähtemään merille ja karkaamaan laivasta Englantiin tai Hollantiin. Sanottaneen: on mahdotonta, että tuollaisella pienellä maa-alalla voisi tulla toimeen niin suuri ihmisjoukko kuin noista useista talouksista saattaisi syntyä. Tuo tuollainen on kaikkien kamariviisauden periaatteiden vastaista, he kaikki joutuvat väkisinkin kerjuulle. Mutta miksi nyt pelätään sitä, mitä kuitenkin mieluimmin halutaan ja eniten tavoitellaan, nimittäin ihmisten määrän kasvua? Vai kykeneekö joku laskumestari tai sääntöjen laatija osoittamaan, kuinka moni ihminen saattaa pystyä elämään 50–60 tynnyrinalan maa-alueella, kun mitkään elinkeinosäädökset eivät rajoita heidän vapauttaan?

1. kolmen vuoden verorästeistä: Tämä vuodesta 1541 voimassa ollut määräys oli lakkautettu 21.2.1789 annetulla asetuksella Kongl. maj:ts nådiga förordning, om krono-hemmans försäljande til skatte, samt the förmoner och wilkor, hwarunder skatte-hemman hädanefter skola innehafwas. Gifwen Stockholms slott then 21 februarii 1789.

Unfortunately this content isn't available in English