Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Kirje Talousseuralle 1801

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English

Original documents

Section

Original language

61r

Ink. d. 10 Apr. 1801. Föredr. d. 15.

725.

Det Kongl. Hushållnings Sälskap i Finland.

Högtwördade Skrifwelsen af d:n 2. hujus1 har jag ägt hedern at inhändiga, men för trägna Ämbets göromål har ei hunnit beswara den förut.

Om Kongl. Hushållnings Sälskapet täckes införa Min lilla afhandling om Koppympningen eller icke sådant beror helt och hålligt af Kongl. Finska Hushållnings sälskapets wälbehag, äfwen som det hwad[61v] omdöme Herrar Läkare fält öfwer Herr Professoren Doctor Haartmans anmärkningar,2 hwarwid jag doch näppeligen tror at alla af dem wilja påstå med Honom at Mercurius Dulcis3 efter nya methoden kan tilwärckas utan aqva Fortis.4 Hans infallibilitet,5 wil jag doch ei draga i twifwelsmål, Men torde doch Kongl. Finska Hushållnings Sälskapet lätt ärhindra sig, at så mycket som wi hafwa at tacka Läkare för införandet af Koppympningen, så litet torde dem tilkomma Hedern af dess lyckeliga framgång, hwilcket med hundrade skäl kunde bestyrckas, hwarföre jag instämmer med Herr Doctor Faxe pag 114.: det wore derföre den lykligaste winst för det allmänna om hwar och en kunde förmås ympa Koppor på sina barn, ty NB operationen är obetydelig, och de omständigheter, som kunna förefalla dels sällsynte dels lätt afhulpne.6avhjälpta 7Herr Doctor Faxe ... dels lätt afhulpne.: citat ur Arvid Faxe, Läkare-bok för landtmannen (1792), s. 114, raderna 8–13 Men at Herr Professoren och Doctoren Hartman will recommendera koppsmittans afhållande ifrån Riket det strider jag emot så länge jag lefwer, at öfwerheten genom så förhastade och inbillade möjeligheter ei måtte förledas til så äfwentyrliga försök, som jag bewist i mina påminnelser; ty här är äfwentyret ju längre ju62r wärre. Redan är en rund tid förlupen utan at något allmänt försök blifwit giordt til en allmännare ympnings befordran, och ännu torde flera åtgå innan några twister oss emellan kunna biläggas, emedlertid står ympningen, och hwad betyder det at 50 a 60 barn här och där ympas, det betyder ingen ting om ei några tusende om året få smittan genom ympning, ty det har warit ändamålet med min skrift, utan at bero af någons auctoritet; ty jag bygger blott uppå några och 40 års ärfarenhet, och den öfwergår alla myndighets skäl. Jag är nögd at min skrift förkortas, men ingalunda af n[ågon] annan än mig sielf, och måhända om ei annors för min egen räk[ning] tryckas, hwarmed H. Doct Haartman må göra hwad anmärkningar han will, och niuta derwid Kongl. Finska Hushålls sälskapets beskydd, blotta sanningen skall allena blifwa mitt stöd, och mitt bemödande at utwidga Koppympningen min Heder.

Contingenten8 til Kongl. Hushållnings Sälskapet 3 R:d torde för detta år ei ännu wara betalt, hwarföre den härmed följer. Med mycken wördnad framhärdar

Kongl. Finska Hushållnings Sälskapets ödmiukaste tienare.

 

Anders Chydenius.

 

GCarleby d:n 31. Martii 1801.


  1. Skrifwelsen af d. 2. hujus: Finska Hushållningssällskapets brev till Chydenius den 2 mars 1801, FHS:s arkiv, Bref-Bok 1800–1805, B I 1, pag. 68–69, ÅAB. Lat. hujus, i denna månad, dennes.
  2. Herr Professoren Doctor Haartmans anmärkningar: se s. 602–613 LINKKI
  3. Mercurius Dulcis: Det milda kvicksilvret, till skillnad från sublimat, som har en mycket kraftigare giftverkan. Mercurius dulcis = kalomel, d.v.s. kvicksilverklorur, framställdes genom fällning av ett lösligt merkurosalt med klornatrium eller klorvätesyra. Lat. dulcis, söt, mild och välsmakande, används för att skilja ämnet från den sublimerade kvicksilverkloriden som hade betydligt större giftverkan.
  4. aqva Fortis: lat. utspädd salpetersyra
  5. ofelbarhet
  6. avhjälpta
  7. Herr Doctor Faxe ... dels lätt afhulpne.: citat ur Arvid Faxe, Läkare-bok för landtmannen (1792), s. 114, raderna 8–13
  8. årsavgiften

Finnish

61r

Saapunut huhtikuun 10. päivänä 1801. Esitelty 15. päivänä.

 

Kuninkaalliselle Suomen Talousseuralle

Minulla on ollut kunnia vastaanottaa korkea-arvoinen kirjelmä tämän kuun toiselta päivältä,9 mutta kiireisten virkatehtävien vuoksi en ole aiemmin ehtinyt vastata siihen.

Suvaitseeko Kuninkaallinen Talousseura ottaa julkaistavaksi pienen tutkielmani koskien rokonistutusta tai ei, riippuu aivan täysin Kuninkaallisen Suomen Talousseuran suosiollisuudesta, kuten myös siitä, minkä[61v] arvion herrat lääkärit ovat antaneet herra professori ja tohtori Haartmanin huomautuksista.10 Tässä yhteydessä kuitenkin luulen, että he tuskinpa kaikki väittävät hänen laillaan, että mercurius dulcista11 voidaan uudella tavalla valmistaa ilman aqua fortista.12 En kuitenkaan halua epäillä hänen erehtymättömyyttään, mutta Kuninkaallisen Suomen Talousseuran lienee helppo muistaa, että vaikka meillä on niin paljon aihetta kiittää lääkäreitä rokonistutuksen tuomisesta maahan, niin vähän heille kuitenkaan kuulunee kunniaa sen onnellisesta menestyksestä. Tämä voidaan vahvistaa sadoilla syillä, ja siksi olen samaa mieltä herra tohtori Faxen kanssa (sivu 114): ”Siksi olisi mitä onnellisin voitto yleiselle edulle, jos jokainen voitaisiin saada rokottamaan lapsensa. Sillä on huomattava, että toimenpide on vähäinen ja ne ongelmat, joita voi esiintyä, ovat toisaalta harvinaisia ja toisaalta helposti autettavissa.”13 Mutta sitä, että herra professori ja tohtori Haartman haluaa suositella rokkotartunnan sulkemista valtakunnan ulkopuolelle, sitä vastaan taistelen niin kauan kuin elän, jotta vallanpitäjiä ei johdettaisi näin hätäisten ja kuviteltujen mahdollisuuksien kautta uskaliaisiin yrityksiin, kuten olen osoittanut huomautuksissani. Sillä tässä riski on sitä suurempi mitä kauemmin tilanne kestää.62r Nyt on jo kulunut pitkä aika ilman että olisi tehty mitään yleistä yritystä rokonistutuksen yleistymisen edistämiseksi, ja vielä kulunee useita vuosia ennen kuin mitään meidän välisiämme kiistoja voidaan sovittaa. Sillä välin rokonistutus on pysähdyksissä, ja mitä merkitystä on sillä, että 50–60 lasta siellä täällä rokotetaan. Se ei merkitse mitään, ellei muutama tuhat vuosittain saa tartuntaa rokonistutuksen kautta, ja se on ollut kirjoitukseni tarkoitus, kenenkään auktoriteetista riippumatta. Sillä minä perustan näkemykseni ainoastaan yli 40 vuoden kokemukselle, ja se ylittää kaikki arvovaltasyyt. Tyydyn siihen, että kirjoitustani lyhennetään, mutta ei suinkaan kenenkään muun kuin itseni toimesta. Ja kenties sitä ei paineta muuten kuin omaan laskuuni, jolloin herra tohtori Haartman tehköön mitä huomautuksia hän haluaa ja nauttikoon niiden suhteen Kuninkaallisen Suomen Talousseuran suojelusta. Pelkkä totuus yksinään tulee olemaan minun tukeni, ja pyrkimykseni rokonistutuksen laajentamiseen minun kunniani.

Kolmen riikintaalerin vuosimaksua Kuninkaalliselle Talousseuralle ei tältä vuodelta vielä liene maksettu, joten se seuraa tämän mukana. Suurella kunnioituksella olen jatkossakin Kuninkaallisen Suomen Talousseuran nöyrin palvelija

Anders Chydenius

Kokkolassa 31. maaliskuuta 1801

Suom. Veli-Matti Pussinen


  1. kirjelmä tämän kuun toiselta päivältä: Suomen Talousseuran kirje Chydeniukselle 2.3.1801, Bref-Bok 1800–1805, B I 1, s. 68–69, Finska Hushållningssällskapets arkiv, ÅAB
  2. tohtori Haartmanin huomautuksista: ks. s. 616–628 LINKKI
  3. mercurius dulcista: Kalomeli ja mercurius dulcis ovat kaksi nimitystä elohopea(I)kloridille (Hg2Cl2), jota valmistettiin saostamalla se vesiliukoisesta elohopeasuolasta natriumkloridin tai suolahapon avulla. Latinan dulcis-sanaa (makea, mieto, hyvänmakuinen) käytettiin erottamaan aine sublimoimalla valmistetusta elohopeakloridista, joka oli huomattavasti myrkyllisempää.
  4. aqua fortista: lat. laimennettu typpihappo
  5. ”Siksi olisi mitä ... helposti autettavissa.”: lainaus Arvid Faxen teoksesta Läkare-bok för landtmannen (1792), s. 114, rivit 8–13

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: