Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Kansallinen voitto

Kansallinen voitto, § 2

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 2

Kansakunta on joukko ihmisiä, jotka ovat liittyneet yhteen tavoitellakseen omaa ja jälkeläistensä hyvinvointia korkeimman vallan suojeluksessa ja virkamiesten avustuksella.

Ihminen voi hyvin silloin, kun hän tyydyttää tarpeitaan ja mukavuudenhaluaan tavaroilla, kuten niitä yleisen puhetavan mukaan kutsumme. Luonto synnyttää ne, mutta ilman työtä emme pääse koskaan hyötymään niistä.

On monenlaisia tarpeita, eikä kukaan ole pystynyt ilman toisten apua hankkimaan edes välttämättömiä tarvikkeita, ja tuskin on yhtäkään kansakuntaa, joka ei olisi tarvinnut toista. Itse Kaikkivaltias on tehnyt sukukuntamme sellaiseksi, että meidän on autettava toisiamme. Jos tämä keskinäinen avunanto kansakunnan sisällä tai sen ulkopuolella estetään, silloin rikotaan luontoa vastaan.

Kun vaihdamme tavaroita keskenämme, sitä kutsutaan kaupankäynniksi. Yleisesti haluttuihin ja vastaanotettuihin tavaroihin kuuluvat kulta ja hopea, ja niistä tehtyjä erikokoisia leimattuja palasia sanotaan rahoiksi, jotka ovat muiden tavaroiden arvon mittapuita.

Mikään tavara ei ole sellainen, ettei sitä voisi kaupanteolla vaihtaa näihin metalleihin, eikä mitään voida myöskään saada ilman niitä, ellei ostajalla ole muita myyjän haluamia tavaroita. Sitä rahamäärää, joka tavarasta on maksettava, sanotaan tavaran arvoksi.

Rahamäärää, jolla vientitavaroiden arvo ylittää tuontitavaroiden arvon, kutsutaan aiheellisesti kansalliseksi voitoksi, ja se summa, jolla tuonti ylittää arvoltaan viennin, merkitsee aina tappiota kansakunnalle. Pienempää tappiota suhteessa suurempaan sanotaan suhteelliseksi voitoksi, ja vastaavasti, jos suurempi olisi saatavissa, sitä pienempää voittoa kutsutaan tappioksi.

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: